Ajaton arkisto: tutkimusuutiset ja tutkijahaastattelut

Huippututkija: Tutkimus tuo toivoa

Toni Seppälä on huippututkija, joka on palannut kotimaahan Yhdysvalloista työskenneltyään muutaman vuoden Johns Hopkins yliopistossa Baltimoressa. Tutkimuksen tulevaisuus Suomessa huolettaa Seppälää. Rahoitusleikkaukset heikentävät syöpätutkimuksen mahdollisuuksia.

Suurapurahat eturauhassyövän ja munasarjasyövän tutkimukseen

Lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö rahoittaa monipuolisesti suomalaista syöpätutkimusta. Tänä vuonna Syöpäsäätiön suurapurahat myönnettiin kahdelle mittavalle tutkimushankkeelle. Professori Anssi Auvisen johtama ryhmä selvittää eturauhassyövän uutta seulontamallia. Professori Sampsa Hautaniemen johtaman tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miksi munasarjasyöpä tulee vastustuskykyiseksi kemoterapialle ja samalla löytää siihen uusia hoitokeinoja.

Syöpä lukuina

Millainen on Suomen syöpätilanne juuri nyt? Keräsimme yhteen ajankohtaista tietoa syövästä ja sen hoidosta Suomessa.

Uusi seulontatapa löytää entistä tarkemmin hoitoa vaativat eturauhassyövät

Syöpäsäätiö on rahoittanut tutkimusta, joka osoittaa, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä. ”Ilman Syöpäsäätiön tukea tutkimus ei olisi ollut mahdollinen”, sanovat tutkimusta vetäneet Anssi Auvinen ja Antti Rannikko.

Apurahat 2022: Tekoälystä apua munasarjasyövän diagnostiikkaan

Syövän kudosleikkeiden mikroskooppikuvissa on paljon sellaista tietoa, jota ihmissilmä ei pysty havaitsemaan. Uudessa tutkimushankkeessa tekoälyavusteinen kuva-analytiikka ja syöpäsolujen profilointi tuovat patologin työkalupakkiin uusia välineitä. Tavoitteena on saada entistä tarkempi käsitys munasarjasyövän käyttäytymisestä ja kehittää potilaan yksilöllistä hoitoa.

Apurahat 2022: Tehostaako kuntoharjoittelu rintasyövän hoitoa?

Liikunnan ja kuntoilun positiivisesta vaikutuksesta syövän hoitoennusteeseen on jo kertynyt runsaasti epäsuoraa näyttöä. Uudessa satunnaistetussa tutkimuksessa selvitetään, parantaako liikunta rintasyövän leikkausta edeltävän sytostaattihoidon tehoa ja tulisiko liikunta lisätä hoitosuosituksiin.

Kun mies ikääntyy, geenit alkavat oikutella

Professori Johanna Schleutkerin tutkimusryhmällä on tähtäimessään muutama erityinen, juuri eturauhassyövän syntyyn liittyvä geeni. Geeneistä toivotaan apua siihen, että aggressiivisiksi kehittyvät syövät tunnistetaan varhain.

Tietoa lasten syövistä

Suomessa sairastuu joka vuosi syöpään noin 160 alle 15-vuotiasta lasta. Lisäksi 15-19-vuotiaista lapsista ja nuorista noin 75 sairastuu vuosittain. Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat ja lymfoomat eli imusolmukesyövät sekä pahanlaatuiset aivokasvaimet. Nykyisin jopa viisi kuudesta syöpään sairastuneesta lapsesta paranee.

Kaikki lapset eivät selviä syövästä

Olli Lohi hoitaa syöpää sairastavia lapsia ja tutkii lasten akuutin leukemian eli verisyövän syntyä. Tavoitteena on, että yksikään lapsi ei menehtyisi syöpään.

Syövän hoidon lääkekustannukset kasvaneet voimakkaasti

Syövän hoidon lääkekustannukset ovat kasvaneet Suomessa lähes 90 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2020. Syövän kustannukset Suomessa -verkkotyökalu on nyt päivitetty uusin, vuoden 2020 tiedoin. Kaikille avoin työkalu tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille laajan tietopohjan syövän hoidon kustannuksista, niiden kehityksestä ja alueellisista eroista.

Suolistosyövän seulonta alkaa

Valtakunnallinen suolistosyövän seulonta alkaa koko maassa tänä vuonna. Seulonta-asetuksen muutosta on valmisteltu Suomen Syöpärekisterissä ahkerasti jo vuosia. Pitkäjänteinen työ palkittiin, kun valtioneuvosto hyväksyi viime syksynä uuden asetuksen.

Toni Seppälä: käänteentekeviä tuloksia lahjoittajien tuella

Toni Seppälä on huippututkija, joka palasi muutama vuosi sitten kotimaahan Yhdysvalloista työskenneltyään pari vuotta Johns Hopkins yliopistossa Baltimoressa. Tutkimuksen tulevaisuus Suomessa huolettaa Seppälää. Rahoitusleikkaukset heikentävät syöpätutkimuksen mahdollisuuksia.

Suurlahjoituksen avulla neljäs apuraha syöpätutkimukselle

Syöpäsäätiö järjesti marraskuun lopulla Helsingissä lämminhenkisen tilaisuuden, johon kokoontui joukko yksityisiä suurlahjoittajia, yrityslahjoittajia ja Syöpäsäätiön sekä Syöpäyhdistyksen hallituksen jäseniä. Valokeilassa olivat neljä vaikuttajanaista, jotka yhteisvoimin onnistuivat keräämään 450 000 euron suurapurahan syöpätutkimukseen. Apuraha myönnettiin professori Anssi Auviselle, jonka tutkimusryhmä työskentelee eturauhassyövän voittamiseksi. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.

Myönnetyt apurahat 2021: Sirpa Lepän tutkimusryhmä tutkii imukudossyöpää

Suomessa imukudossyöpään eli lymfoomaan sairastuu vuosittain noin 1400 henkeä. Syöpäsäätiön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää nopeakasvuisten lymfoomien diagnostiikkaa ja saada uusia, entistä parempia hoitoja. Tulossa on esimerkiksi potilaan omaa puolustusjärjestelmää aktivoivia ja paremmin syöpäsoluja tunnistavia lääkeaineita.

Myönnetyt apurahat 2021: Matti Nykterin tutkimusryhmä tutkii eturauhassyöpää

Eturauhassyöpä on länsimaissa miesten yleisin syöpä ja joka vuosi Suomessa noin 5000 miestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Useimmiten syöpä on hoidettavissa, mutta osa kasvaimista kehittyy kuolemaan johtavaksi. Syövän molekulaarisia mekanismeja selvittämällä voidaan avata uusia mahdollisuuksia hoitojen ja diagnostiikan kehittämiseksi.

Uusi kohde Syöpäsäätiön tutkimusrahoituksessa – onkologinen kirurgia

Syöpäsäätiö julistaa tänä vuonna haettavaksi kaksi 450 000 euron suuruista kolmivuotista suurapurahaa syöpätutkimukseen ilman erityistä kohdennusta ja kaksi 450 000 euron kolmivuotista suurapurahaa kliiniseen syöpätutkimukseen. Lisäksi jaettavana on erillisiä apurahoja syöpäkirurgiseen tutkimukseen.

Suomen uudet syöpätilastot julki

Suomen Syöpärekisteri raportoi ja julkaisee keväisin uusimmat syöpätilastot Suomen syöpätilanteesta. Uusin raportti  on päivitetty vuoden 2019 luvuilla ja kulkee siksi nimellä Syöpä 2019.

Seulonnoilla ehkäistään syöpäkuolemia

Syöpäseulonnoilla voidaan havaita syövän esiasteita ja löytää syöpätapaukset varhaisvaiheessa. Syövän seulontojen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Seulonnan avulla vältetään jopa 1000 syöpää ja 350 syöpäkuolemaa vuodessa.

Perinnöllisen leukemian jäljillä

Leukemiaa on pitkään pidetty sairautena, jossa perinnöllisyydellä ei ole merkittävää roolia. Outi Kilpivaaran ryhmän tutkimustulokset osoittavat, että perinnöllisillä tekijöillä on huomattava merkitys myös verisyöpien diagnostiikassa ja hoidossa.

Tekoäly on mullistanut syöpätutkimuksen

Tulevaisuuden hoito ottaa ensiaskeleitaan nyt. Verikoe voi riittää antamaan tietoa syövästä DNA:n tarkkuudella ja ohjata oikeaan hoitoon. Syöpätutkija Sampsa Hautaniemi tutkii tekoälyn avulla munasarjasyöpää. Tekoäly voi auttaa kohdentamaan potilaalle oikeaa täsmähoitoa.

Tutkijat auttamassa suomalaisia syöpäsukuja

Syövän periytyvyys on ollut tärkeä tutkimusalue viime vuosina. Yksi alan uranuurtajia Suomessa on perinnöllistä rintasyöpää tutkiva Robert Winqvist, jonka tutkimustulokset ovat auttaneet suomalaisia rintasyöpäsukuja.

Vuoden syöpälääkäri: Koti on paras paikka kuolla

Pidän potilasta kädestä kiinni. Inhimillisyys ja läheisyyden antaminen on tässä työssä tärkeää, sanoo kotisaattohoitotyötä tekevä lääkäri Laura Palanterä. Syöpäsäätiö palkitsi Palanterän Vuoden 2020 syöpälääkärinä.

Velvollisuus auttaa suomalaisia sukuja

Suomalainen tautiperimä on ainutlaatuinen. Meillä on sairauksia, joita ei esiinny missään muualla. Näitä sairauksia voidaan tutkia vain Suomessa, sanoo tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.

Tutkijat auttavat suomalaisia syöpäsukuja

Syövän periytyvyys on ollut tärkeä tutkimusalue viime vuosina. Yksi alan uranuurtajia Suomessa on perinnöllistä rintasyöpää tutkiva Robert Winqvist, jonka tutkimustulokset ovat auttaneet  suomalaisia rintasyöpäsukuja.

Monta syöpää samassa suvussa

Suomessa on tunnistettu noin 350 sukua, joissa on usealle eri syövälle altistava periytyvä geenivirhe. Periytyvää Lynchin oireyhtymää kantavilla riski sairastua syöpään on korkea. 1980-luvulla alkaneen tutkimustyön ansiosta geenivirheen kantajat osataan tunnistaa ja he pääsevät eliniäksi seurantaan. Näin moni syöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ajoissa.

Syöpätutkija Juha Klefström etsii hoitoa levinneeseen rintasyöpään

Levinneeseen rintasyöpään tarvitaan uusia tehokkaita hoitokeinoja, koska tautiin kuolee Suomessa vuosittain lähes 900 naista. Suomalaisryhmä on onnistunut löytämään lääkeyhdistelmän, joka herättää elimistön immuunijärjestelmän taistelemaan syöpää vastaan. Hoitomuoto on nyt etenemässä laboratoriosta kohti sairaalaa.

Antti Rannikko: Eturauhassyöpä on oikukas

Urologian erikoislääkäri, apulaisprofessori Antti Rannikko muistuttaa, että lääketiede-sanassa on tiede mukana, eikä sattumalta. Potilaita ei voi hoitaa ”mutufiiliksillä”. Hoitojen pitää perustua tutkittuun tietoon eli tieteeseen.

Yksilöllisyys on avain parempaan taudin hoitoon

Kaikkien potilaiden hoidon kehittyminen saa alkunsa pitkäjänteisestä tutkimustyöstä, eli siitä, että ymmärretään tautia paremmin. Lähes jokaisen potilaan tautiin pitäisi löytää yksilöllinen hoito ja se on vuosikausien ellei vuosikymmenien prosessi.

Tutkimus on hoitojen perusta

Kaikki lähtee tutkimuksesta. Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, akateemikko Sirpa Jalkasen mukaan syöpää hoidetaan sairaaloissa vain niillä keinoilla, jotka perustuvat tutkimukseen. Siksi sekä kliininen että perustutkimus on tärkeää.

‼️Arkiston jutuista

Osa juttuarkiston sisällöstä on useita vuosia vanhaa. Tutkittu tieto lisääntyy ja ymmärrys kasvaa, myös yhteiskunta muuttuu, perheiden tilanteet vaihtelevat ja muuttuvat, jopa radikaalisti. Artikkelien tiedot voivat olla vanhentuneita tai jopa osittain virheellisiä. Luethan arkistoa tämä huomioiden.

Suomalaisin lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö tukee syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä rahoittaa syöpätutkimusta, jotta kenenkään ei enää tarvitsisi menehtyä syöpään. Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen tukija Suomessa. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Suomen Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.