Syöpäsäätiö tukee suurapurahoin eturauhassyövän, imukudossyöpien ja verisyöpien tutkimusta

Hakemuksia tuli 23.8. mennessä yhteensä 216 ja näistä tutkimusapurahahakemuksia oli 160 sisältäen suurapurahahakemukset, joita oli 22. Kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvaan syöpätutkimukseen luokiteltavia hakemuksia oli noin puolet, myös suurapurahahakemuksista.

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla on tuettu monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Eniten rahoitusta kohdentui jälleen tutkimukseen, joka ei liity mihinkään erityiseen syöpätyyppiin, noin 25 % kokonaissummasta. Eturauhassyöpä oli tänä vuonna parhaiten rahoitettu yksittäinen syöpätyyppi n. 15 % rahoitusosuudella.

Suurapuraha päätettiin myöntää kahdelle kliiniselle tutkimushankkeelle ja kahdelle perustutkimushankkeelle. Kliinisen tutkimuksen 450 000 euron kolmivuotiset suurapurahat myönnettiin professori Anssi Auvisen työryhmälle Tampereen yliopistoon sekä professori Sirpa Lepän työryhmälle Helsingin yliopistoon ja HUS Syöpäkeskukseen. Perustutkimukseen suunnattu 450 000 euron suurapuraha myönnettiin professori Matti Nykterille Tampereen yliopistoon ja 300 000 euron kolmivuotinen suurapuraha tutkimusjohtaja Caroline Heckmanille Helsingin yliopistoon.

—Tänä vuonna rahoitetuissa hakemuksissa on entisestään korostunut yksilöllistettyyn syövän hoitoon tähtäävät tutkimukset. Yhä useampi tutkimusryhmä pyrkii kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan kohdentaa kuhunkin kasvaimeen tehokkain ja turvallisin mahdollisin hoito. Samoin tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävien tutkimusten osuus on kasvanut, kertoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.

—Tämän vuoden haku osoitti jälleen, että Suomessa tehdään korkeatasoista syöpätutkimusta kaikilla keskeisillä alueilla. Niillä pyritään ymmärtämään paremmin syövän käyttäytymistä, jotta se voitaisiin todeta varhemmin ja hoitaa paremmin. Tällä kertaa painopisteenä oli erityisesti kliininen eli potilaiden hoitoon ja sairauden diagnostiikkaan liittyvä tutkimus. Syövän kirurginen hoito oli vielä oma painopisteensä kliinisen tutkimuksen sisällä. Olen vakuuttunut, että suurapurahan saajien ja muiden tutkijoiden työ johtaa lähivuosina merkittäviin parannuksiin syövän hoidon tuloksellisuudessa, sanoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Anssi Auvisen tutkimuksella vaikutetaan eturauhassyövän hoitokäytäntöihin

Professori Anssi Auvisen tutkimusryhmä sai Syöpäsäätiön kolmivuotisen apurahan, 450 000 euroa, tutkimukseen ”Satunnaistettu koe kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulonnasta (ProScreen)”.

Tutkimus on jo käynnissä ja alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia. Syöpäsäätiön nyt myöntämä rahoitus auttaa viemään tutkimuksen päätökseen ja vaikuttaa eturauhassyövän hoitokäytäntöihin tulevaisuudessa. Tähtäimessä on tehokas tapa seuloa eturauhassyöpää. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Se on myös sairaus, jonka ylidiagnosointi aiheuttaa merkittävää haittaa elämänlaatuun. Uuden tutkimuksen tavoitteena on kehittää seulontamenetelmä, joka paljastaa vain taudin vaaralliset, hoitoa vaativat muodot.

Auvisen ryhmän tavoitteena on selvittää, pystytäänkö kehitetyllä kolmiportaisella seulontamallilla vähentämään eturauhasyövän aiheuttamaa kuolleisuutta ilman merkityksettömien syöpien löytymistä. Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että pelkkään PSA-testiin perustuva seulonta alentaa hieman eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta, mutta jokaista estettyä kuolemaa kohti todettiin 15—20 ylimääräistä syöpää.

—Seulonnan hyöty on kuolemien estäminen sen kautta, että voidaan todeta ja hoitaa tehokkaasti syöpiä, jotka ilman seulontaa johtaisivat kuolemaan. Osa seulonnan kautta löydetyistä syövistä kuitenkin etenee varhaisesta toteamisesta huolimatta. Osa taas ei johtaisi kuolemaan, vaikka ne todettaisiin vasta myöhemmin. Seulonnan kohdistaminen noihin vaarallisiin, mutta hoidettavissa oleviin tapauksiin on suuri haaste, joka koskee kaikkea syöpäseulontaa, Auvinen sanoo.

Sirpa Leppä tutkii suurapurahalla lymfoomien hoitomahdollisuuksia – odotettavissa uusia hoitoja

Suomessa imukudossyöpään eli lymfoomaan sairastuu vuosittain noin 1400 henkeä. Syöpäsäätiön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää nopeakasvuisten lymfoomien diagnostiikkaa ja saada uusia, entistä parempia hoitoja. Tulossa on esimerkiksi potilaan omaa puolustusjärjestelmää aktivoivia ja paremmin syöpäsoluja tunnistavia lääkeaineita.

Sirpa Leppä työskentelee HUS:in Syöpäkeskuksessa ylilääkärinä ja Helsingin yliopistossa syöpätautien professorina. Hänen johtamansa ryhmä sai Syöpäsäätiöltä rahoituksen, 450 000 euroa, kolmeksi vuodeksi tutkimukseen Optimaalista hoitoa B-solulymfoomiin.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää nopeakasvuisten lymfoomien diagnostiikkaa ja saada entistä parempia hoitoja molekyylilääketieteen ja satunnaistetun kliinisen lääketutkimuksen keinoin.

—Keskeisiä tutkimuksen osa-alueita ovat lymfoomille tyypillisten geenivirheiden kartoittaminen nestebiopsialla. Syöpäsoluista vapautuu verenkiertoon DNA:ta, jonka määrää voidaan mitata verinäytteestä. Nestebiopsia myös mahdollistaa syöpämutaatioiden tutkimuksen aikaisempaa tarkemmin, Leppä kertoo.

Tavoitteena on myös kehittää nestebiopsiaan perustuvia työkaluja ohjaamaan hoitopäätöksiä ja helpottamaan syövän seurantaa.

—Hoitoja keventämällä pystymme välttämään ikäviä haittavaikutuksia, mikäli tiedämme, keille potilaille kevyempi hoito riittää. Ideana on siis nestebiopsian avulla räätälöidä potilaalle optimaalinen hoito. Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, että lääkehoidot kohdistetaan oikein ja että potilaalle ei anneta tarpeettoman rankkoja hoitoja, Leppä huomauttaa.

Leppä uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa syöpäpotilaista tulee paranemaan.

—Odotettavissa on myös, että pystymme vaikuttamaan siihen, että hoidosta johtuvia haittavaikutuksia syntyy aiempaa vähemmän. Se on tärkeää potilaiden elämänlaadun kannalta, hän toteaa.

Matti Nykter tutkii geenisäätelyn muutoksia eturauhassyövässä

Professori Matti Nykterin johtama laskennallisen biologian tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla sai Syöpäsäätiöltä rahoituksen kolmivuotiseen tutkimukseen ”Geenisäätelyn muutokset eturauhassyövässä”. Apurahan suuruus on 450 000 euroa.

Nykterin tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla selvittää syövän molekyylitason mekanismeja.

—Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää eturauhassyövän edetessä syntyvien geneettisten muutosten vaikutusta syöpäsoluissa. Geneettiset muutokset vaikuttavat geenien ilmentymiseen geenisääntelyn kautta. Geenisäätelyn muutoksia tuntemalla voimme ymmärtää entistä tarkemmin syöpäsolujen toimintaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti estää eturauhassyövän kehittymisen kastraatioresistenssiin, professori Matti Nykter kertoo.

Levinneen eturauhassyövän ensivaiheen hoitona on useimmiten kastraatio joko kirurgisesti tai lääkkeellä toteutettuna. Yleensä kastraatiolla on hyvä teho, mutta eturauhassyöpä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin etenee.

—Tutkimuksemme kautta pyrimme ymmärtämään, miksi eturauhassyöpä pahanlaatuistuu, Nykter toteaa.

Uudet epigeneettiset lääkkeet, joiden teho kohdistuu suoraan geenisäätelyn muutoksia ajaviin tekijöihin, ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena lääketeollisuudessa. Epigeneettiset lääkkeet vaikuttavat geenien ilmiasun säätelyyn esimerkiksi palauttamalla siinä aiemmin kehityksen aikana tapahtuneita muutoksia.

—Suurin rajoite on se, että vielä ei tiedetä tarkasti, keiden kohdalla epigeneettiset lääkkeet tehoavat ja miksi ne tehoavat. Tämän tutkimuksen kautta siihen voidaan tuoda uutta tietoa, Nykter kertoo.

Caroline Heckmanin tutkimuksella etsitään verisyöpiin tehokkaita hoitoja

Tutkimusjohtaja Caroline Heckman Helsingin yliopistosta tutkii verisyöpien mekanismeja ja pyrkii selvittämään, miksi lääkehoidolla ei aina ole toivottua vaikutusta potilaan sairauteen. Tavoitteena on löytää satojen lääkeaineiden joukosta sellainen, josta juuri kyseinen potilas hyötyisi.

Heckmanin johtama ryhmä sai Syöpäsäätiöltä kolmen vuoden rahoituksen tutkimukseen Korkean riskin akuutin leukemian ja myelodysplastisten oireyhtymien farmakologinen kohdentaminen. Apuraha on suuruudeltaan 300 000 euroa. Tutkimushankkeessa päätavoitteena on tunnistaa uusia hoitostrategioita syöpäpotilaille.

—Pyrimme löytämään hoitokeinoja erityisesti niille potilaille, joilla on korkean riskin leukemia. Kaikkien potilaiden kohdalla tavanomainen hoito ei tehoa, ja joidenkin kohdalla taas aiemmin tehokas hoito ei syövän muuntumisen takia enää auta, Heckman kertoo.

Syksyn apurahat 87 tutkijalle tai ryhmälle

Vuoden 2021 aikana Syöpäsäätiö on tukenut tutkimusta apurahoina yli 7 miljoonalla eurolla.

Tutkimus- ja väitöskirja-apurahoja myönnettiin 87 tutkijalle tai tutkimusryhmälle, kaikkiaan yhteensä 7 250 000 eurolla.

Syöpäsäätiö saa varat tutkimuksen rahoittamiseen yksinomaan lahjoituksista. Säätiö on onnistunut aktiivisella varainhankinnalla lisäämään merkittävästi tukea tutkimukselle. Lahjoitusvaroja kertyy muun muassa testamenteista, säännöllisiltä kuukausilahjoittajilta sekä Roosa nauha -keräyksestä.

Syöpäsäätiön vuoden 2021 apurahat tutkijoille.

Lisätiedot:

Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiö, puh. 050 410 1456, [email protected]

Professori Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto, [email protected]

Professori Sirpa Leppä, Helsingin yliopisto, HUS Syöpäkeskus, [email protected]

Professori Matti Nykter, Tampereen yliopisto, [email protected]

Tutkimusjohtaja Caroline Heckman, Helsingin yliopisto, [email protected]