Yleinen

Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta: suolistosyövän seulonnat alkavat

Valtakunnallinen suolistosyövän seulonta alkaa koko maassa ensi vuonna. Seulonta-asetuksen muutosta on valmisteltu Suomen Syöpärekisterissä ahkerasti jo vuosia. Pitkäjänteinen työ palkittiin, kun valtioneuvosto hyväksyi elokuussa uuden asetuksen.

Suomen Syöpärekisterissä on tehty kaksi vuosikymmentä työtä syöpäseulontojen laajentamiseksi suolistosyövän seulontaan. Ensi vuodesta alkaen seulonta aloitetaan koko maassa 60–68-vuotiaille miehille ja naisille. Vuonna 2031 kaikki 56–74-vuotiaat ovat mukana seulonnoissa. Seulonta toteutetaan kahden vuoden välein.

EU on suosittanut suolistosyöpien seulontaa jo vuodesta 2003 alkaen. Muista pohjoismaista tähän mennessä ainoastaan Tanska on käynnistänyt vastaavanlaisen suolistosyövän seulonnan valtakunnallisesti.

Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila kertaa menneen 20 vuoden mittaisen työurakan vaiheita:

– Aloitin Syöpärekisterissä työt vuonna 2001, tehtävänäni selvittää, mitä suolistosyöpäseulonnan käynnistäminen vaatisi ja millainen ohjelma tulisi tehdä. Taustalla oli ulkomaisia tutkimuksia Yhdysvalloista, Britanniasta, Ruotsista ja Tanskasta, joista kaikista tuli lupaavaa tulosta, että seulonta vähensi kuolleisuutta. Edellytys Suomessa toteutettavalle seulontaohjelmalle oli, että testin pitää toimia postitse lähetettävänä koko Suomessa, ja aloimme selvittää, millaisia testejä on olemassa sekä käydä läpi tutkimuksen satunnaistetut asetelmat ja mm. seulontaan soveltuvat ikäryhmät, Malila kertoo.

– Neuvottelimme päättäjien kanssa ja teimme yhteistyötä silloisen STAKESin työryhmän kanssa. Pyrimme alkuvaiheessa löytämään oikean päättävän tason ja tahot, joten keskustelimme Kuntaliiton, sairaanhoitopiirien ja STM:n kanssa. Ideaa pidettiin hyvänä ja STM:stä Kimmo Leppo perusti seulontatyöryhmän, jonka tehtävä oli ottaa kantaa suolistosyövän seulonnan tarpeisiin ja kriteereihin. Saimme 2003 päätöksen, että kunnat voivat käynnistää kokeilun. Kun Syöpäjärjestöjen kanssa esittelimme asiaa, Pirkanmaan syöpäyhdistys oli kiinnostunut ja lähti viemään asiaa aktiivisesti eteenpäin. Tampereelle perustettiin seulontakeskus, mikä oli aivan ratkaisevaa. Vuonna 2004 yhteensä 22 kuntaa lähti mukaan vapaaehtoiseen seulontaohjelmaan ja 2005 saatiin mukaan jo 120 kuntaa, Malila muistelee.

– Seulonnan laajentuessa meillä oli valtavasti tehtävää, kun kunnat tarvitsisivat ohjeistusta seulontoihin. Vuonna 2014 aikana teimme kymmenvuotisväliarviota ja analysoimme tuloksia, kuten potilaiden elossaololukuja. Totesimme, että seulonnan käynnistäminen auttoi myös heitä, jotka eivät käyneet seulonnassa. Potilaiden hoitopolku saatiin rakennettua kuntoon. Väestö sai samalla oleellista tietoa seulontojen merkityksestä, Malila kertoo.

”Syöpäsäätiön lahjoittajien rooli on ollut aivan oleellinen siinä, että Syöpäsäätiö on voinut satsata pitkäjänteisesti seulonnan kehitystyöhön.”

Syöpäsäätiön ja lahjoittajien tuki tärkeä

Suomen Syöpärekisteri saa merkittävän osan rahoituksestaan Syöpäsäätiöltä. Nea Malilan mukaan Syöpäsäätiön lahjoittajien rooli on ollut aivan oleellinen siinä, että Syöpäsäätiö on voinut satsata pitkäjänteisesti seulonnan kehitystyöhön. Syöpärekisteristä työtä on ollut tekemässä suuri joukko tutkijoita yhdessä Syöpäjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Kiitos kuuluu sekä työryhmille että kuukausilahjoittajille ja keräyksiin osallistuneiden lahjoittajille.

– Valtakunnallinen seulontaohjelma ei synny hetkessä, vaan vaatii jopa kymmenien vuosien työn. Nyt pääsimme maaliin! Suomalainen väestö on lähtenyt ilahduttavan helposti mukaan seulontoihin, sillä testi on helppokäyttöinen – tarvitaan vain yksi näyte, joka kulkee postitse, Malila iloitsee.

– Pian alkava seulontaohjelma tuntuu saavutuksena erittäin hyvältä. Se on todella tarpeen, vaikka se toteutuikin vähän hitaammin kuin olisin toivonut. Vain se vähän harmittaa, että väliin tuli parin vuoden katkos, jolloin monet kunnat lopettivat seulonnat vuonna 2016. Rahoitus pohjautui kuntien omiin budjetteihin, eikä siihen kohdennettua valtion tukea. Nyt monilla kunnilla on iso työ päästä uudelleen liikkeelle, hän toteaa.

Syöpärekisteri tukee ja ohjaa kuntia, jotta niillä on parhaat mahdolliset edellytykset toteuttaa seulonnat suunnitellusti, hallitusti ja laadukkaasti.

Vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen

Potilaiden polkuun uusi seulontaohjelma tuo toivoa. Tavoitteena on löytää syöpä riittävän varhain, jotta se on mahdollista hoitaa. Suolistosyöpää on vaikeaa todeta oireiden perusteella.

– Oireet eivät kerro juuri mitään, ne ovat niin yleisiä. Ihmisillä on vastaavia oireita paljon, eivätkä ne aina ole merkki syövästä. Silloin, kun tulee vakavia oikeita, syöpä on jo edennyt pitkälle. Valitettavan usein löytyy levinneitä syöpiä ja kiireellisiä, päivystysleikkauksia vaativia tapauksia. Mediaani sairastumisikä on noin 70 ikävuoden tienoilla, Malila kertoo.

Tulevaisuus avaa uusia haasteita tutkijoille ja tarvetta lahjoittajien tuelle. Syöpäsäätiön tuella on pitkäjänteisesti tutkittu ja työskennelty myös syövän ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tupakoinnin vastainen työ on ollut hyvin tehokasta.

– Muutkin ihmisten elämäntapoihin liittyvät asiat, kuten alkoholin käyttö ja ylipaino ovat ennaltaehkäisyn näkökulmasta merkittäviä, ja niihin olisi syytä keskittyä tutkimuksen avulla, sairauksien ehkäisemiseksi.

– Jatkossa syöpäseulonnoissa on edelleen koko ajan myös seurattavaa ja kehitettävää: pitää myös selvittää esim. eturauhassyövän ja keuhkosyövän seulonnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. On mahdollista, että tulevaisuudessa tulee aivan uusia seulonnan kohteita, Malila arvelee.

Teksti: Carita Päivänen


Joko luit?

Seulonnoilla ehkäistään syöpäkuolemia – Syöpäseulonnoilla voidaan havaita syövän esiasteita ja löytää syöpätapaukset varhaisvaiheessa. Syövän seulontojen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä.

9 yleisintä kysymystä syöpäseulonnoista – Mikä suomalaisia askarruttaa seulonnoissa? Kysyimme Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelusta ja kokosimme yleisimmät kysymykset ja vastaukset syöpäseulonnoista.