Odotettavissa uusia hoitoja lymfoomaan

Sirpa Leppä työskentelee HUS:in Syöpäkeskuksessa ylilääkärinä ja Helsingin yliopistossa syöpätautien professorina. Hänen johtamansa ryhmä sai Syöpäsäätiöltä rahoituksen (450 000 euroa) kolmeksi vuodeksi tutkimukseen Optimaalista hoitoa B-solulymfoomiin.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää nopeakasvuisten lymfoomien diagnostiikkaa ja saada entistä parempia hoitoja molekyylilääketieteen ja satunnaistetun kliinisen lääketutkimuksen keinoin.

—Keskeisiä tutkimuksen osa-alueita ovat lymfoomille tyypillisten geenivirheiden kartoittaminen nestebiopsialla. Syöpäsoluista vapautuu verenkiertoon DNA:ta, jonka määrää voidaan mitata verinäytteestä. Nestebiopsia myös mahdollistaa syöpämutaatioiden tutkimuksen aikaisempaa tarkemmin. Käytännössä nestebiopsialla saatava tieto antaa mahdollisuuden hoidon tarkempaan seurantaan kuin mitä nykyisillä kuvantamistutkimuksilla, kuten tietokonetomografialla, pystytään tekemään, Leppä selittää.

Tavoitteena on myös kehittää nestebiopsiaan perustuvia työkaluja ohjaamaan hoitopäätöksiä ja helpottamaan syövän seurantaa. Hoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia ja potilaiden elämänlaatua seurataan sähköisen omaraportoinnin avulla. Haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi uuden syövän synty tai sydämeen kohdistuvat haitat. Nuorilla ihmisillä taas hoidoista saattaa seurata hedelmättömyyttä.

—Hoitoja keventämällä pystymme välttämään ikäviä haittavaikutuksia, mikäli tiedämme, keille potilaille kevyempi hoito riittää. Se voidaan selvittää mittaamalla syöpäsoluista vapautuvan DNA:n määrää verinäytteestä. Mikäli kasvainsoluista vapautunutta DNA:ta on verenkierrossa paljon, tiedetään sen viittaavan huonompaan ennusteeseen ja siksi tarvitaan rankempi hoito. Ideana on siis nestebiopsian avulla räätälöidä potilaalle optimaalinen hoito, Leppä selittää.

Uusia lääkkeitä saatavilla

Hoidot ovat kehittyneet valtavasti lyhyen ajan sisällä. Nimenomaan nopeakasvuisiin lymfoomiin on tullut uusia lääkkeitä. Uusi lääkemuoto on soluterapia, CAR-T-soluhoito. Se on toimiva vaihtoehto etenkin nopeakasvuisen B-solulymfooman sekä lasten ja nuorten B-solulinjan akuutin lymfoblastileukemian hoidossa, johon perinteiset solunsalpaajahoidot eivät tehoa. CAR-T-soluhoito on yksilöllistä, puolustusjärjestelmää aktivoivaa, syövän niin sanottua täsmähoitoa.

—Menetelmässä potilaalta kerätään tämän omia puolustussoluja. Lymfosyytteihin siirretään geenipätkä, joka ohjaa niitä tunnistamaan syöpäsolun pinnalla olevan rakenteen tehokkaammin. Geenimuokatut solut palautetaan potilaalle. Toinen hoitomuoto perustuu samaan ideaan, mutta on vasta-aine, joka tunnistaa yhtä aikaa sekä lymfosyytin että syöpäsolun pintarakenteita ja aktivoi siten potilaan omaa puolustusjärjestelmää syövän hoidon tehostamiseksi.

Suuntaus on nimenomaan potilaan omaa puolustusjärjestelmää aktivoivissa ja paremmin syöpäsoluja tunnistavissa lääkeaineissa. Lepän mukaan CAR-T-soluterapia on merkittävä edistysaskel lymfoomien hoidossa, eli potilaita pystytään parantamaan hoidoilla tilanteessa, jossa muut hoidot ovat osoittautuneet tehottomiksi.

—Lymfoomien hoidossa on käynnissä murroskausi. Uusia lääkkeitä on kehitteillä, myös diagnostiikka, kuten juuri nestebiopsia on uusi asia. Me olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, että lääkehoidot kohdistetaan oikein ja että potilaalle ei anneta tarpeettoman rankkoja hoitoja, Leppä huomauttaa.

Tällä hetkellä tutkijalähtöisissä tutkimuksissa suuri haaste on saada käyttöön uusia lääkkeitä.

—Tutkijalähtöisessä tutkimuksessa pyrkimyksenä on kohdistaa lääke niille, jotka siitä hyötyvät ja vastaavasti välttää antamasta tarpeettomia hoitoja. Pyrimme toimimaan yhteistyössä lääketehtaiden kanssa. Voimme kuitenkin esimerkiksi keventää hoitoa ilman lääketeollisuuden kantaa. On myös tärkeää tutkia potilasnäytteitä hoitojen ja seurannan aikana sekä sairauden uusiutuessa.

Kiehtovaa molekyylibiologiaa

Professori Sirpa Leppä on tutkinut syöpää opiskeluajoista alkaen, jolloin hän kiinnostui syöpätutkimuksesta ja molekyylibiologiasta.

—Molekyylibiologian yhdistäminen syöpähoitoon tuli luontevasti omaksi tutkimusalakseni, ja tavoitteena on oppia sen kautta lisää näistä taudeista. Syöpä- ja molekyylibiologia on kiehtovaa. On kiinnostavaa tutkia, miten solut toimivat ja mikä on mennyt vikaan syövän kehittyessä. Erityisen hienoa on saada kehittää syövän hoitoja, hoitaa potilaita ja nähdä, miten hoidot voivat auttaa heitä, Leppä innostuu.

Tutkimus on kohdistettu niihin potilaisiin, jotka sairastavat nopeakasvuista lymfoomaa ja joilla on korkea riski syövän uusimiseen. Tutkimuksessa potilaat jaetaan kahteen ryhmään, joista toinen saa nestebiopsian ohjaamaa hoitoa ja toinen standardihoitoa.

—Lymfooman nopeakasvuisuudessa on eroja, mutta usein lymfooma on jo diagnoosivaiheessa levinnyt. Nopeakasvuisuus voi tarkoittaa pahimmillaan sitä, että jokainen syöpäsolu on jakaantumisvaiheessa, ja ilman hoitoja potilas kuolee puolen vuoden sisällä. Syöpäsäätiön rahoitus mahdollistaa kliinisen lääkehoitotutkimuksemme aloittamisen.

Mikäli tutkimus saa jatkua, mitä voimme odottaa 10 tai 20 vuoden päästä?

—Uskon, että yhä suurempi osa syöpäpotilaista tulee paranemaan. Odotettavissa on myös, että pystymme vaikuttamaan siihen, että hoidosta johtuvia haittavaikutuksia syntyy aiempaa vähemmän. Se on tärkeää potilaiden elämänlaadun kannalta, Leppä toteaa.

Teksti: Arja-Leena Paavola

Kuvat: Eeva Anundi