Tutkijaprofessori Juha Klefström: Mullistavia tuloksia syövän hoidossa

Tutkimuksissa on huomattu, että viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen osa immuunihoitoja saaneista potilaista oli edelleen elossa, mitä ei muilla hoidoilla saatu aikaan.

Immuunipuolustuksella tarkoitetaan elimistön omaa puolustusjärjestelmää. Se suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta ja syöpäsoluilta. Immuunihoito herättää elimistön oman puolustusjärjestelmän taistelemaan syöpää vastaan. Tavoite on saada elimistö tuhoamaan syöpäsolut. Immuunihoitojen ABC, lue lisää.

Immuunihoidoissa on vielä tutkittavaa

Tutkijaprofessori Juha Klefströmin mukaan immuunihoitojen tutkimukselle riittää vielä paljon haasteita. ”Siitä, ketkä sairastuneista parhaiten hyötyvät immunoterapiasta, tiedetään toistaiseksi liian vähän”.

Klefströmin mukaan nyt onkin tavoitteena selvittää, miksi osa sairastuneista hyötyy immuunihoidoista ja osa ei, sekä kohdentaa hoidot ensin mainitulle ryhmälle. Nyt ajatellaan, että jos syöpä tekee paljon mutaatioita, se voi olla herkempi immuunihoidolle.

”Immuunijärjestelmä havaitsee syöpäsolujen uudet mutaatiot ja tunnistaa ne helpommin vieraiksi kappaleiksi elimistössä. Mutta siinä ei ole koko totuus”, Klefström sanoo. Hänen mukaansa sen selvittäminen, minkä tyyppiset ja kenen henkilön syövät parhaiten vastaavat immuunihoitoihin on ”pyhä Graalin malja”, jota tutkijat kuumeisesti etsivät.

Klefströmin tutkimusryhmä työskentelee Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella, osana lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmaa ja Helsingin yliopistollista sairaalaa. Tutkimusryhmä on kehittänyt uusia hoitomuotoja syöpään ja saanut Syöpäsäätiöltä rahoitusta jo lähes 20 vuoden ajan.

Sitkeää kamppailua

Immuunihoitoja annetaan sairaalassa suonensisäisenä nestehoitona. Suoneen tiputetaan vasta-aineita, jotka sitoutuvat immuunisoluissa oleviin jarruproteiineihin tai sellaisiin proteiineihin, joilla syöpäsolut yrittävät hillitä immuunisolujen hyökkäyksiä. Vasta-aineet siis stimuloivat immuunipuolustusta ja myös estävät sen väsymisen.

”Immuunipuolustuksemme on evoluution aikana kehittynyt terästäytymään lyhyeksi aikaa ja sitten väsähtämään, jotta se ei aiheuttaisi terveille kudoksille vahinkoa”, Juha Klefström sanoo. Syöpää vastaan immuunipuolustuksen tulisi kuitenkin jaksaa kamppailla pidemmän aikaa, jopa jatkuvasti. Se onkin immuunihoidon tärkein tavoite.

Mullistavia tuloksia

Immuunijärjestelmän kyky pitää syöpää kurissa havaittiin jo 1970-luvulla. Esimerkiksi lukuisia tiedepalkintoja voittaneen suomalaisen tutkijan Kari Cantellin tutkimukset edistivät syöpälääkkeiden kehitystä.

Klefströmin mukaan innostus syövän immuunihoitoihin kuitenkin lopahti ennen pitkää, kun tulokset suhteessa odotuksiin eivät olleet toivottuja.

”Immunologia häipyi syöpätutkimuksen maailmankartalta pitkäksi aikaa. Niiden toinen tuleminen tapahtui, kun 2010-luvulla löydettiin konkreettinen tapa hyödyntää immuunijärjestelmää. Löydökset tehneet tutkijat James P. Allison ja Tasuku Honjo palkittiin Nobelilla vuonna 2018.

Nyt immuunihoidoista on saatu mullistavia tuloksia levinneeseen melanoomaan. Hoito on hyväksytty myös keuhkosyöpiin, rakkosyöpiin, pään ja kaulan alueen syöpiin sekä kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään, kaiken kaikkiaan yli 20:een syöpätautiin.

”Tulevaisuudessa kaikki syöpähoidot voivat olla yhdistelmähoitoja, joissa immuunihoidot ovat mukana yhtenä osana”, Juha Klefström sanoo. Immuunihoitoihin kuuluu myös CAR-T-soluhoito, jolla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi leukemioiden ja lymfoomien hoidossa.

Teksti Tiina Pelkonen