Yleinen

Valtakunnallinen neuvontapalvelu tarjoaa yksilöllistä ja inhimillistä tukea maksutta

Roosa nauha -keräys on maamme suurin keräys syövän voittamiseksi. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattuja maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluita. Lue, millaista apua valtakunnallisessa neuvontapalvelussa tarjotaan. Millaisia yhteydenottoja palveluun tulee ja millaisiin kysymyksiin yleisimmin vastataan?

Lahjoitusten avulla tarjotaan maksutonta neuvontaa ja tukea syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Valtakunnalliseen neuvontapalveluun tulee vuosittain noin 4000 yhteydenottoa ympäri Suomen. Palvelussa syövänhoitoon ja psykososiaaliseen tukemiseen erikoistuneet sairaanhoitajat vastaavat ihmisten erilaisiin syövän oireisiin ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Usein käsitellään myös syövän ennaltaehkäisyyn ja perinnöllisyyteen liittyviä kysymyksiä ja tarjotaan psykososiaalista tukea. Valtakunnallisen neuvontapalvelun lisäksi alueelliset syöpäyhdistykset ja valtakunnaliset potilasjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja psykososiaalista tukea kasvokkain ja etäyhteyksin eri puolella Suomea.

– Meihin otetaan yhteyttä usein, kun ihminen on saanut juuri tietää syöpädiagnoosistaan, mutta myös kaikissa syöpäsairauden hoitopolun vaiheissa, kun haluaa käsitellä mieltä askarruttavia asioita. Joskus soittajalla saattaa olla pelkoja, psyykkistä ahdistusta ja huolta. Meillä palvelussa terveydenhuollon ammattilaisella on aikaa kuunnella ja  kiireettömästi keskustella tilanteesta ja sairastuneen huolista ja ajatuksista. Läheisetkin soittavat usein ja meihin voivat olla yhteydessä myös terveydenhuollon ammattilaiset, kertoo psykososiaalisen tuen päälikkö Katja Tähkä.

– Haluamme tarjota yksilöllistä tukea ja meille soittaminen on maksutonta. Monet kokevat tärkeänä, että meille voi soittaa myös nimettömänä, eikä tarvitse kertoa välttämättä itsestään halutessan mitään taustietoa. Koska meillä ei ole pääsyä potilastietoihin, neuvontamme pohjautuu soittajan kertomaan. Emme kirjaa yhteydenottajan tietoja ylös emmekä tallenna niitä, joten keskustelut jäävät luottamuksellisiksi sairaanhoitajan ja soittajan välillä, kertoo Katja Tähkä.

 

”Eri yhteydenottokanavien ansiosta kaikki löytävät itselleen luontaisen tavan olla yhteydessä neuvontapalveluun”, kertoo Miia Sjöblom.

Valtakunnallisessa neuvontapalvelussa haluamme aidosti kohdata sekä sairastuneet että läheiset

– Valtakunnallisessa neuvontapalvelussa työskentelee terveydenhuollon ammattilaisia, syöpäsairaanhoitajia. Heillä on käytännön kokemusta syöpäpotilaan hoidosta sairaalasta, eli he ovat työskennelleet sairaalassa syöpäpotilaiden kanssa, ymmärtävät hoidon ja sen, miten ihminen kokee sairauden, Tähkä sanoo.

Palvelussa käsitellään usein syöpään liittyviä pelkoja sekä syöpä seulontoihin liittyviä kysymyksiä.

– Meihin ovat yhteydessä kaiken ikäiset ihmiset. Eri yhteydenottokanavien (chat, sähköposti ja puhelin) ansiosta kaikki löytävät itselleen luontaisen tavan olla yhteydessä neuvontapalveluun. Nuorille esimerkiksi voi olla luontevaa ottaa yhteyttä chatin välityksellä ja vanhemmille ihmisille taas soittaminen voi tuntua helpommalta, Miia Sjöblom kertoo neuvontahoitajan työstä.

– Kun syöpää vasta epäillään, ihmiset ovat yhteydessä, ja samoin silloin, kun diagnoosi tulee, ja odotetaan leikkausta ja toimenpiteitä. Monelle riittää se, että saa kiinni terveydenhuollon ammattilaisen, joka kuuntelee ja keskustelee. Voimme myös ohjata hakemaan lisää tietoa ja kerromme vertaistuesta.

– Omaiset ja läheiset saattavat myös saada neuvoja omiin kysymyksiinsä sekä apua omaan ahdistukseensa. Osa potilaista haluaa myös kysyä meiltä vinkkiä, miten kertoisi omaisille sairaudesta. Välillä käsittelemme hyvin herkkiä ja hankalia asioita, annamme neuvoja ja tukea. Olemme apuna myös siinä vaiheessa, kun syöpähoidot päättyvät ja syövästä toipunut ei enää olekaan sairaanhoidon piirissä, Sjöblom kertoo.

 

Huolestuttaako oman suvun syöpähistoria ja perinnöllisyys?

Annamme valtakunnallisessa neuvontapalvelussa myös perinnöllisyysneuvontaa, joka on maksutonta palvelua. Jos on huolestunut omasta sukutaustastaan, perinnöllisyyskartoituksessa voidaan selvittää suvun syöpähistoriaa ja perinnöllisyyslääkäri arvioi, onko tarpeen lähteä selvittämään tarkemmin mahdollista sukuun liittyvää geenialttiutta. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen  yliopistollisen sairaalan perinnöllisyyspoliklinikalle.
– Meille voi herkästi soittaa ja keskustella asiasta, saada oikeaa tietoa ja myös huojentua, kannustaa Katja Tähkä.

Valtakunnalliseen neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä arkisin soittamalla, chatin kautta tai sähköpostilla.

Neuvontahoitajat vastaavat puheluihin arkisin:

  • klo 10 – 15 ti, ke ja pe
  • klo 10 – 18 ma ja to

Chat on auki ma – pe klo 9 – 15.

Valtakunnalliseen neuvontapalveluun kuuluu myös etuusneuvonta ja kipulinja:

  • Etuusneuvonta on avoinna keskiviikkoisin klo 15 – 17 ja yhteydenottoihin vastaa puhelimitse tai sähköpostitse sosiaalityöntekijä, joka on perehtynyt syöpäpotilaan etuuksiin ja oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.
  • Kipulinjalla kipusairaanhoitajat, jotka ovat perehtyneet syöpäkipuun, vastaavat puheluihin joka arkipäivä klo 9 – 12. He voivat konsultoida kipulääkäriä tarvittaessa. Palvelu toteutetaan HUSin kipuklinikan kanssa yhteistyössä.

Neuvontapalvelun puhelinnumero on 0800 19414 ja sähköpostiosoite: [email protected]

Lisätietoa valtakunnallisesta neuvontapalvelusta: Neuvontapalvelut – Syöpäjärjestöt (syopajarjestot.fi)

 

Teksti: Carita Päivänen

Kuvat: Eeva Anundi ja Jussi Helttunen

Valokuvat:

  1. Valtakunnallisen neuvontapalvelun tiimi, kuvassa vasemmalta Tutta Kosonen, Jonna Salminen, Katja Tähkä, Tiina Skottman ja Miia Sjöblom. Kuva: Eeva Anundi.
  2. Miia Sjöblom valtakunnalisesta neuvontapalvelusta. Kuva: Jussi Helttunen.