Juhlatoimikunta tukee syöpätutkimusta

Juhlatoimikunnalla on Syöpäsäätiössä nimeään kantava rahasto, josta on jaettu merkittäviä apurahoja mm. rintasyövän, eturauhassyövän sekä geenitutkimuksen ja suolistosyövän tutkimustyöhön. Syöpäsäätiön apurahalautakunta valitsee tutkijaryhmät, joille apuraha myönnetään. 

Tapahtumista mittavaa tukea tutkimuksen hyväksi

Juhlatoimikunta on 26 vuotisen toimintakautensa aikana kerännyt varoja erilaisten tapahtumien kautta yli 2,7 miljoonaa euroa, joilla on tuettu erilaisia syöpätutkimusprojekteja.   

Juhlatoimikuntalaiset ovat ilolla järjestäneet mm. Kello viiden teen ihastuttavan muotinäytöksen kera keväisin Ritarihuoneella ja tapahtuman järjestämisessä on ollut avainasemassa juhlatoimikunnan pitkäaikainen jäsen ja toinen varapuheenjohtaja Klara Kivilahti tuomassa muodin tuulahdukset kaikkien iloksi. Toinen vähintään yhtä suosittu tapahtuma on ollut vuosien ajan Tiedetanssiaiset, ja aikojen muuttuessa uusia tapahtumia on ollut Hyväntekeväisyys Golf ja Hyväntekeväisyys Tennis sekä konsertit.  

Tulevaisuus tuo tullessaan uudentyyppiset varojenkeräystapahtumat verkossa, mitä jo kokeiltiin korona-aikana.  

-Syöpähoidot kehittyvät tutkimusten kautta ja se antaa toivoa tulevaisuuteen, kun syövistä paranee jo huomattavasti useammat. Onnittelut Michael Jeltschille ja hänen tutkimusryhmälleen mielenkiintoisen tutkimuksen parissa, Palomäki sanoo. 

Apuraha syöpähoidon kehittämiseen luo uusia mahdollisuuksia

Syöpäsäätiön Juhlatoimikunnan rahastosta myönnettiin tänä syksynä apuraha syöpätutkimukseen tohtori, dosentti Michael Jeltschille (Helsingin yliopisto) ja hänen tutkimusryhmälleen. 19 998 euron apuraha myönnettiin kaksivuotiseen tutkimukseen, jolla selvitetään miksi antiangiogeeninen syöpähoito on niin paljon tehottomampaa kuin alun perin odotettiin. 

-Syöpää vastaan on kamppailtu yli sata vuotta. Joskus edistyminen siinä on hidastunut, koska ihmisillä oli vakaita mielipiteitä asioista, jotka eivät ole pitäneet paikkaansa. Kun opiskelin Saksassa, kukaan ei uskonut syövän immunoterapiaan, koska silloin oli juuri löydetty onkogeenit ja ne hallitsivat keskustelua. Vaihtoehtoiset tehokkaat menetelmät, kuten immunoterapia, joutuivat odottamaan, kunnes onkogeenejä koskeva kohu oli hälvennyt ja oli käynyt selväksi, että syöpä on muutakin kuin vain onkogeenejä, Jeltsch kuvailee.

-Antiangiogeeninen syöpähoito toimii, koska kasvaimet tarvitsevat – kuten kaikki muutkin elimet – ravinteita ja happea kasvaakseen. Ravinteet ja happi kulkeutuvat kasvaimeen verisuonten kautta. Verenkierron katkaiseminen kasvaimeen voisi teoriassa pysäyttää kaikkien kiinteiden kasvainten kasvun, ja se olikin alkuperäinen hypoteesi. Kun ensimmäisiä antiangiogeenisiä lääkkeitä testattiin ihmisillä, ne tehosivat kuitenkin vain hyvin harvoissa kasvaintyypeissä ja muutaman kuukauden ajan, minkä jälkeen kasvaimet muuttuivat vastustuskykyisiksi lääkkeille ja alkoivat kasvaa uudelleen. 

Jeltschin mukaan on luultavasti useita tapoja, joilla syöpä muuttuu vastustuskykyiseksi, mutta vaihtoehtoisten kasvutekijöiden käyttö on yksi todennäköisimmistä selityksistä, josta on myös merkittävää kokeellista näyttöä. 

Antiangiogeenisten kasvainten hoidon edistymistä estää ehkä pieni, mutta tärkeä väärinkäsitys tietystä kasvutekijästä.  

-Vanha data tohtoriopiskelija-ajastani osoittaa, että nykyinen enemmistömielipide – jota tukee vain yksi julkaisu alan merkittävimmästä laboratoriosta – saattaa olla väärässä. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää se. Vain ymmärtämällä, mitä molekyylitasolla tapahtuu, voimme tulkita kokeita oikein, jotta voimme suunnitella tehokkaita toisen sukupolven antiangiogeenisiä lääkkeitä, Jeltsch kertoo. 

Eräs tietty proteiinilääke voisi olla toimiva syöpälääke, Jeltsch pohtii.  

-On korkea aika selvittää sen lääkekohteen perusominaisuudet, jotta tähän kysymykseen voidaan löytää vastaus, hän sanoo.

Tutkimusrahoitus antaa toivoa ja jatkuvuutta 

-Rahaa syöpätutkimukseen ei pidä käyttää vain soveltavaan tutkimukseen, vaan tarvitsemme myös perustutkimusta. Tarvitsemme tutkimusta myös sellaisilla aloilla, joita useimmat ihmiset pitävät epätodennäköisinä, että niistä saataisiin tuloksia. Kuten syövän immunoterapia 1990-luvulla. Tällaista tutkimusta tehdään vain akateemisessa maailmassa, ja Syöpäsäätiön kaltaiset säätiöt ovat välttämättömiä tämäntyyppisen tutkimuksen ylläpitämiseksi, Jeltsch sanoo. 

Michael Jetsch iloitsee nyt myönnetystä apurahasta.  

-Olin hyvin helpottunut, kun sain tämän uutisen Syöpäsäätiöstä, koska muutoin jotkut tohtorikoulutettavistani eivät todennäköisesti olisi voineet jatkaa tutkimustaan. He ovat itse saaneet stipendejä 3 ja 4 vuodeksi, mutta tarvitsemme myös rahaa kokeiden maksamiseen. Tässä yhteydessä hankkeemme on edullinen, koska emme tee kalliita kokeita, Jeltsch kertoo.

Teksti: Carita Päivänen  

Kuvat:

1. Syöpäsäätiön Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Jussi Vuori. Kuvaaja: Anabel DFlux
2. Syöpätutkija Michael Jeltsch.

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.