Kaikki lapset eivät selviä syövästä
Olli Lohi hoitaa syöpää sairastavia lapsia ja tutkii lasten akuutin leukemian eli verisyövän syntyä. Tavoitteena on, että yksikään lapsi ei menehtyisi syöpään.
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri Olli Lohi pyrkii tutkimuksessaan löytämään geenivirheitä, jotka selittävät lasten akuutin leukemian syntyä. Lohen tutkimusryhmällä on yhteistyökumppaneiden kanssa käytössä menetelmiä, joita aniharva osaa maailmalla. Lopullisena päämääränä on jalostaa tieto uusiksi paremmiksi lääkehoidoiksi.
Iso osa lasten syövistä voidaan parantaa
Suomessa sairastuu joka vuosi noin 160 lasta syöpään. Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat, aivokasvaimet ja lymfoomat eli imusolmukesyövät. Nykyisin neljä viidestä syöpään sairastuneesta lapsesta paranee. Lasten selviytyminen syövästä on parantunut huomattavasti hoitojen kehityksen myötä 1970-luvulta lähtien.
Olli Lohi on hoitanut pieniä potilaita yli viidentoista vuoden ajan ja nähnyt hoitojen kehittymisen. ”Kyllä syöpään sairastunut lapsi saa Suomessa huippuhoitoa”, Lohi vakuuttaa. ”Lasten leukemiassa perinteiset hoitotulokset ovat parantuneet ja uusia täsmähoitoja on kehitetty.”
Pari vuotta sitten julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan lasten leukemian hoitotulokset Suomessa ovat maailman kärkeä.
Pari vuotta sitten julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan lasten leukemian hoitotulokset Suomessa ovat maailman kärkeä.
Tutkimukseen panostaminen takaa parhaan hoidon
”Syvä osaaminen syöpätaudeista kehittyy parhaiten silloin, kun itse tutkii sairautta eturintamassa”, kertoo Lohi. Syöpätutkijat pääsevät uuteen tietoon nopeasti käsiksi, sillä tutkijat ovat maailmanlaajuisesti hyvin verkostoituneita. Kun on mukana näissä verkostoissa, kiperässä tilanteessa apua voi kysyä mistä vaan. Lasten syövän hoito perustuu muutoinkin kansainvälisiin hoito-ohjelmiin.
Lasten leukemiassa selviytymisennuste on parempi kuin aikuisten leukemiassa. Silti syöpätutkimusta on elintärkeää edistää, sillä osa lastenkin leukemioista on huonoennusteisia. Lapsilla esiintyy myös kiinteitä kasvaimia ja aivokasvaimia, joihin ei ole vielä riittävän tehokasta hoitoa. ”Joissakin syöpätaudeissa on vielä paljon tehtävää, että saadaan ennustetta ylöspäin. Myös uusiutuva syöpä on aina hankalampi hoitaa.”
Lääkehoidoista seuraa lapsille myös pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tavoite on vähentää niitä.
Lääkehoidoista seuraa lapsille myös pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tavoite on vähentää niitä.
Lapsuuden syöpä voi näkyä pitkään
Lohi nostaa esiin lasten syöpien tutkimuksessa kaksi keskeistä tutkimusaluetta. Syövän syntymekanismeja selvittämällä etsitään kohdennettuja hoitoja erityisesti huonoennusteisille syöville.
Lapsi yleensä parantuu syövästä, mutta raskaista lääkehoidoista seuraa lapsille usein pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Lääkkeet jättävät jälkensä koko loppuelämän ajaksi. Toinen keskeinen tutkimustavoite onkin kehittää yhä täsmällisempiä hoitoja, joilla olisi vähemmän haittavaikutuksia.
Haittojen minimoinnissa on koko ajan edistytty. Lohen mukaan haittavaikutuksia on saatu vähenemään, kun perinteisistä lääkkeistä on löydetty sopiva minimiannostelu. Tämä on tärkeää, sillä lääkkeet voivat aiheuttaa mm. hormonihäiriöitä, vaikuttaa hedelmällisyyteen tai haitata sydämen toimintaa kasvavalla lapsella. Lapsena sairastetulla syövällä voi olla myös monenlaisia kognitiivisia tai psyykkisiä vaikutuksia myöhemmin elämässä.
Unelmana pitkäkestoinen rahoitus
Syöpätutkimus on hidasta ja kallista puuhaa. Olli Lohi sai yhdessä Itä-Suomen yliopiston professori Merja Heinäniemen kanssa tutkimukseensa Syöpäsäätiöltä kolmivuotisen suurapurahan vuonna 2018. Syöpäsäätiön rahoittaa useita monivuotisia tutkimuksia. Rahoituksen avulla onnistuttiin löytämään ja kuvailemaan leukemiasoluja, jotka reagoivat verkkaisesti nykyiselle hoidolle. Samoin on löydetty varsin tehokas yhdistelmälääkitys T-soluiseen akuuttiin leukemiaan.
Lohen mukaan rahoitusta syöpätutkimukseen on saatavilla, mutta apurahat ovat pieniä ja rahoituksen hakeminen vie paljon aikaa. Hänen haaveenaan olisi saada tutkimukseensa pitkäjänteinen rahoitus useiksi vuosiksi eteenpäin. ”Toisena haaveena olisi muutaman tunnin lisäys vuorokauteen”, naurahtaa Lohi, ja toteaa, että potilastyötä tekevänä lääkärinä on koko ajan aikataulujen ristitulessa. Tähän pitäisi myös keksiä jokin ratkaisu.
”Tykkään työstäni, tässä on hyvin positiivinen vire! On etuoikeus tehdä työtä, jossa saa palvella ihmisiä ja jonka merkityksen näkee konkreettisesti”, Olli Lohi sanoo.
Teksti Kaija Laitinen
Tekstin päivitys Carita Päivänen
Kuva: Opa Latvala / TAYS
Luitko jo?
Varpu Hintsanen: Pienestä kädestä piti päästää irti
Varpu Hintsanen nukkui koiranunta sairaan lapsensa rinnalla ja yritti elää täyttä elämää tietäen, että väistämätön luopuminen oli edessä. Senjalle hän lupasi, että ”kävi mitä kävi, äiti ei jätä sinua koskaan.”
Lastenlääkäri etsii vastauksia hankaliin kysymyksiin
Kun Laura Madanat-Harjuoja työskenteli lasten syöpäosastolla, kysyivät vanhemmat usein hankalia kysymyksiä. Käytännön työ lastenlääkärinä on ohjannut tutkimusta potilaiden kannalta olennaisten kysymysten äärelle.
Sinä voit auttaa.
Rahoituksen hakeminen vie paljon aikaa tutkimustyöltä. Tutkijoiden haaveena on saada pitkäaikainen rahoitus. Syöpäsäätiö rahoittaa vuosittain useita monivuotisia tutkimuksia.
Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti.