Tutkimus on hoitojen perusta
Kaikki lähtee tutkimuksesta. Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, akateemikko Sirpa Jalkasen mukaan syöpää hoidetaan sairaaloissa vain niillä keinoilla, jotka perustuvat tutkimukseen. Siksi sekä kliininen että perustutkimus on tärkeää.
Suomessa tehdään kovatasoista kansainvälistä syöpätutkimusta. Tutkimusrahoituksessa on silti paljon parantamisen varaa. Esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea.
”Syöpäsäätiötä vastaava Cancerfonden Ruotsissa jakoi vuonna 2017 tutkimukseen 40 miljoonaa euroa, kun meidän oma säätiömme jakoi 6,5 miljoonaa euroa*. Pitäisi pyrkiä samaan kuin Ruotsissa. Kun tutkimusrahoitus turvataan, niin nuoriso saadaan pysymään alalla ja ryhtymään tutkijoiksi”, Jalkanen arvioi.
Tutkimus on tärkeää myös siksi, että meillä on edelleen syöpiä, joihin ei ole hoitokeinoja. Yksi tällainen on haimasyöpä. Syöpä lisääntyy prosentuaalisesti ja suhteellisesti sitä enemmän, mitä vanhemmaksi eletään.
Syöpätutkimus on Jalkasen mukaan valtavassa mullistuksessa verrattuna moniin muihin aloihin. Hän mainitsee esimerkkinä tulevaisuuden näkymistä syövän merkkiaineet, joiden avulla useat syöpätyypit voitaisiin todeta verinäytteestä seulonnoissa. Myös syövän täsmälääkitys on kehittynyt paljon.
”Tällä hetkellä löytyy maailman laajuisesti 65 000 hakutulosta, jotka ovat alkavia, käynnissä olevia tai juuri valmistuneita kliinisiä lääketutkimuksia. Tämän perusteella voimme olettaa saavamme käyttöön paljon uusia lääkkeitä”.
Syöpätutkimus tarvitsee lisää rahaa. Se on Jalkasen sanoin ”älyttömän kallista ja rahoituksen saaminen on valtavan tärkeää”.
”Me tutkijat emme pysty tekemään tätä yksin. Jos emme saa tukea, emme voi jatkaa tutkimustyötä. Toivon, että Suomen kansa ojentaisi taas auttavan kätensä ja tukisi tätä työtä kuten silloin 1940-luvun lopulla, kun Syöpäsäätiö aloitti toimintansa”.
”Me tutkijat emme pysty tekemään tätä yksin. Jos emme saa tukea, emme voi jatkaa tutkimustyötä.
Viekas vastustaja
Sirpa Jalkasta kiehtoo omassa tutkimustyössä se, miten syöpä manipuloi ihmisen immuunipuolustusta ja ottaa sen ikään kuin orjaksi. Syöpä on viekas vastustaja. Tutkijat yrittävät löytää uusia syövän lääkekehityskohteita ja tekevät tutkimusta yhdessä potilaiden kanssa.
”Rintasyöpäleikkauksista saadaan kasvain ja metastaasit tutkimuskäyttöön. Samalla voidaan tutkia, miten syöpä pystyy kouluttamaan elimistöä”, hän kertoo.
Jalkanen uskoo, että vaikka tutkimusta täytyykin tehdä aluksi solulinjoilla ja muilla koemalleilla, niin vain ihmisen elimistöä tutkimalla löydetään lopulta oikeat ja syövän hoitoa parantavat lääkkeet ja menetelmät.
Jalkanen uskoo myös, että monesta tappavasta syövästä voidaan tehdä krooninen tauti. Se on jo aika lähellä.
”Olemme nyt jossain puolivälissä matkaa, esimerkiksi monet yleiset syöpätyypit, kuten rintasyöpä, ovat muuttuneet ennusteiltaan: eloon jää yhä useampi potilas uusien lääkkeiden ja hoitojen ansiosta. Mutta työtä tarvitaan edelleen paljon”.
Vielä ei voida sanoa, että kukaan ei koskaan kuole syöpään, sillä aina joku kuitenkin kuolee.
”Vaikka syövästä ei parannuta, uudet lääkekeksinnöt pitävät sen kurissa ja ihminen elää normaalipituisen elämän”.
Vuonna 2019 Syöpäsäätiö jakoi apurahoina tutkimukseen 7,3 miljoonaa euroa.
Teksti: Mirja Karlsson
Kuva: Terri Vuorinen