Tutkijat auttavat suomalaisia syöpäsukuja

Alunperin helsinkiläinen syöpätutkija, professori Robert Winqvist on tutkinut rintasyövän periytyvyyttä Oulun yliopistossa ja yliopistosairaalassa kolmen vuosikymmenen ajan. Winqvistin tutkijanura alkoi 1990-luvun taitteessa, samanaikaisesti kun tutkimuksessa elettiin maailmanlaajuisesti vallankumouksellista aikaa. Uusien menetelmien ansiosta syöpää pystyttiin ensi kertaa tutkimaan DNA-tasolla ja löytämään syövälle altistavia geenivirheitä.

Winqvistin tutkimus on keskittynyt perinnöllistä rintasyöpää aiheuttaviin riskigeeneihin pohjoissuomalaisissa suvuissa. Samaa aihetta on pitkään tutkinut Helsingin yliopistossa dosentti Heli Nevanlinnan tutkimusryhmä eteläsuomalaisista suvuista saaduilla näytteillä.

Ennen 1990-lukua syövän periytyvyydestä tiedettiin hyvin vähän. Perinnöllisen syöpäriskin toteamiseen oli pitkään ainoana menetelmänä sukupuun piirtäminen.

Winqvistin ryhmä löysi Pohjois-Suomesta sukuja, joissa esiintyi rintasyövälle synnynnäisesti altistavia geenivirheitä. Sukututkimusaineistoa kerättiin sairastuneiden ja heidän sukulaistensa verinäytteistä.

Suomalainen tutkimus on maailman huipulla

Rintasyövän merkittävimmät riskigeenit BRCA1 ja BRCA2 löydettiin kansainvälisissä tutkimuksissa 1990-luvun alussa. Winqvist ja Nevanlinna olivat niiden jäljillä samaan aikaan Suomessa. Tutkimukset osoittivat, että BRCA1– ja BRCA2-mutaatiot selittävät 20-30 prosenttia perinnöllisistä rintasyövistä. Tutkijat alkoivat systemaattisesti selvittää muita rintasyövälle altistavia geenivirheitä.

Winqvist ryhmineen jäljitti PALB2-geenimutaation ensimmäisenä maailmassa vuonna 2006. Merkittävää löydöstä voi nykytiedon valossa kutsua BRCA3:ksi. Jos naiselta löytyy BRCA1– tai BRCA2-geenin mutaatio, hänellä on 50–80 prosentin riski sairastua rintasyöpään elämänsä aikana. Winqvistin ryhmän tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisilla PALB2-mutaatiokantajilla riski on samaa suuruusluokkaa.

Perinnöllinen vahva alttius syövälle on kuitenkin väestötasolla melko harvinainen. Joka kymmenes Suomessa todettu rintasyöpä johtuu perinnöllisistä tekijöistä. Winqvistin löytämä PALB2-mutaatio aiheuttaa noin 5 prosenttia näistä.

Riskigeenejä ei tunneta vielä tarpeeksi

Winqvistin ryhmä on löytänyt suomalaisia rintasyöpäsukuja tutkimalla muitakin korkean tai keskitason riskin geenejä. Suomalaiset tutkijat ovat myös mukana kansainvälisessä rintasyöpäkonsortiossa, joka on tunnistanut maailmanlaajuisesti yli 200 erilaista vaikutuksiltaan lievempää perinnöllistä riskitekijää.

Yksin esiintyessään yhdestä matalan riskin mutaatiosta ei ole välttämättä haittaa. Jos periytyneitä mutaatioita on useita, niiden yhteisvaikutus voi olla suuri ja aiheuttaa jopa yhtä suuren syöpäriskin kuin yksittäiset korkean riskin geenivirheet.

Pitkäjänteinen panostaminen syöpätutkimukseen etenkin 10 viime vuoden aikana on lisännyt merkittävästi ymmärrystä perinnöllisistä tekijöistä eri syöpien taustalla.

Winqvistin mukaan perinnöllisten riskitekijöiden toiminnasta ja haittavaikutuksista ei vielä kuitenkaan tiedetä riittävästi.

Tutkimusta tarvitaan myös parempien ja yksilöllistetympien syöpähoitojen kehittämiseksi. Leikkaus on edelleen perinnöllisessä rintasyövässä tärkein hoitokeino.

”Tällä hetkellä haemme tutkimuksessa vastauksia siihen, millä solubiologisilla mekanismilla PALB2-mutaation kantajille kehittyy syöpää”, kertoo Winqvist. Hän selittää, että solun DNA:n eheyden ylläpitämisellä on tärkeä rooli syövän synnyssä. PALB2 ylläpitää normaalisti solulle elintärkeää DNA-vauriovastetta. Alttiusmutaation kantajilla tämä tärkeä mekanismi on heikentynyt ja solun jakautumisen säätely ja laatukontrolli pettää. Riski syövän syntymiselle kasvaa hyvin merkittäväksi.

Sukulaisten seuranta on tärkeää

Perinnöllistä alttiutta kantavat sairastuvat syöpään usein melko nuorina. Varhainen diagnosointi on tärkeää, koska syöpä on silloin vielä paikallinen ja paranemisennuste hyvä.

PALB2-alttiusgeenin tunnistaminen on mahdollistanut rintasyöpäsukuun kuuluville ennakoivan seurannan.

Nykyisin perinnöllistä syöpää epäiltäessä henkilö ohjataan sairaalan perinnöllisyysklinikkaan. Perinnöllisyyslääkäri määrittää, mitä geenivirheitä verinäytteestä tutkitaan. Diagnostiikassa on käytössä nk.   riskigeenipaneeli, jossa on mukana merkittävimmät tiedossa olevat riskigeenit, tällä hetkellä noin 30-40 geeniä.

Jos perii riskin eli on kantaja, kaikilla jälkeläisillä on riski olla kantajia, vaikka ei sairastuisikaan syöpään. Lähisukulaisten tavoittaminen seurannan piiriin on tärkeää.

Winqvistin työryhmän tutkimus on seurannut yli 200 suomalaista sukua. ”Tutkimuspotilaat ovat arvostaneet tätä meidän tutkimussatsaustamme ja tiedon saamista periytyvästä riskistä.”

Joskus sukulaiset kuitenkin kieltäytyvät testeistä ja jättäytyvät pois seurannasta. Syöpä ahdistaa liian paljon.

Suomalainen perimä on ainutlaatuinen

Winqvist painottaa, että perinnöllisyyttä on tärkeää tutkia Suomessa. ”Kukaan muu ei tutki PALB2-muutosta suomalaisessa väestössä meidän lisäksemme”.

Pitkään ajateltiin, että PALB2:n geenivirheet aiheuttavat kaikissa väestöissä samanlaisen sairauden. Winqvistin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

”Tutkijoille on nykyisin päivän selvää, että geenimuutokset ja niiden vaikutukset eri väestöissä ovat erilaisia. Tämä pätee kaikkiin perinnöllisiin sairauksiin,” sanoo Winqvist.

Winqvistin tutkimusryhmä Oulussa on maailmanlaajuisesti merkittävä edelläkävijä PALB2-tutkimuksessa.

Tällä hetkellä Winqvistiä kiinnostaa erityisesti kolmen korkean riskin koplan – BRCA1, BRCA2 ja PALB2 – keskinäinen vuorovaikutus. Lisäksi halutaan selvittää miten muut tunnetut syöpäriskigeenit ovat vuorovaikutuksessa kolmen koplan kanssa.

Winqvistin mukaan minkä vaan perinnöllisen sairauden kohdalla on olemassa vakavammin vaikuttavia geneettisiä muutoksia ja vähäisempiä muutoksia. Ymmärrys sairaudesta lisääntyy tutkimuksen myötä. Kansainvälinen yhteistyö on tutkijalle tärkeää. PALB2-muutoksia tutkitaan eri väestöissä ja tieto auttaa  suomalaisiakin tutkijoita saamaan laajemman kuvan sairaudesta.

Teksti Kaija Laitinen