Syöpäsäätiö tukee apurahoin suomalaista syöpätutkimusta 7,5 miljoonalla

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla tuetaan monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Tänä vuonna Syöpäsäätiölle tuli yhteensä 260 hakemusta ja rahoitusta myönnettiin 102 tutkijalle tai tutkimusryhmälle.

Tutkimusapurahahakemuksia saapui 180, sisältäen 31 suurapurahahakemusta ja rahoitus myönnettiin 64 hankkeelle. Näistä kolmelle hankkeelle myönnettiin suurapurahaa: kaksi 450 000 euron ja yksi 300 000 euron suurapuraha. Väitöskirja-apurahahakemuksia saapui 80 ja rahoitusta myönnettiin 38 tutkijalle.

Jaettavan rahoituksen kokonaismäärä on 7 474 883 €, mikä on enemmän kuin viime vuonna ja koskaan aiemmin Syöpäsäätiön apurahojen historiassa.

Perustutkimukseen ja kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvaan tutkimukseen liittyviä hakemuksia arvioitiin molempia lähes saman verran ja rahoitukseen päätyi kliinisiä ja perustutkimushankkeita suunnilleen vastaavassa suhteessa.

Yksilöllistetty syövän hoito megatrendinä

Syöpäsäätiöön saapui tänä vuonna runsaasti hakemuksia, eniten yli kymmeneen vuoteen.

– Hakemusten laatu oli jälleen erittäin hyvä. Vaikka Syöpäsäätiölle jätetyistä hakemuksista rahoitetaan tänäkin vuonna yli kolmasosa, jäi valitettavan moni kiinnostava ja tasokkaaksi arvioitu hanke ennätyssuuresta jakosummasta huolimatta vaille rahoitusta, sanoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.

– Rahoitetuissa tutkimushankkeissa korostuu tänäkin vuonna diagnostiikan tutkimuksen ja sen avulla tavoiteltavan entistä tehokkaamman ja turvallisemman hoidon osuus. Yksilöllistetty syövän hoito on selkeä syöpätutkimuksen megatrendi, jossa laskennallisten menetelmien ja tekoälyn merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Lähes joka kolmas tänä vuonna rahoitettu hanke liittyy jollakin tavalla täsmädiagnostiikkaan, Wahlfors kertoo.

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla on tuettu monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Eniten rahoitusta kohdentui totutusti perustutkimukseen, joka ei liity mihinkään erityiseen syöpätyyppiin, ja luo pohjaa tulevaisuuden läpimurroille ja tehokkaille hoitomuodoille eli hyödyttää pitkällä tähtäimellä kaikkia syöpään sairastuneita. Myös eturauhas-, rinta-, munasarjasyöpien sekä leukemian tutkimukseen kohdentui tänä vuonna runsaasti rahoitusta.

Kolme merkittävää suurapurahaa

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha Roosa nauha -rahastosta myönnettiin akatemiaprofessori Lauri Aaltosen (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeelle ”Hairless geeni ja D-vitamiinireseptori MYC syöpägeenin säätelyssä ja kolorektaalisyövän synnyssä”, jossa etsitään molekulaarisia syitä suolistosyövän syntyyn sekä testataan hypoteesia D-vitamiinin merkityksestä syövän kehittymisessä.

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha myönnettiin apulaisprofessori Sakari Vanharannalle (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeeseen ”Solun indentiteettitekijät munuaissyövän kasvun ylläpidossa”. Kyseessä on perustutkimus, jossa munuaissyöpää mallina käyttäen etsitään geenien ilmentymiseen liittyviä, eri kudoksille tyypillisiä molekyylejä, joiden toiminnan seurauksena mutaatiot solun DNA:ssa voivat vähitellen johtaa syövän syntyyn.

Kolmivuotinen 300 000 euron suurapuraha Roosa nauha -rahastosta myönnettiin ylilääkäri, dosentti Katriina Jalkasen (HUS) koordinoimalle tutkimusverkostolle hankkeeseen ”Molecular biomarkers for patients receiving targeted cancer treatments in the FINPROVE – trial”. Apuraha on myönnetty FINPROVE-konsortiolle eli kyseessä on kliininen, potilaisiin kohdistuva valtakunnallinen tutkimushanke, jossa on mukana yli 40 tutkijaa ja tutkimushoitajaa kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Tutkimuksessa mukana oleville potilaille määritetään molekyyliprofiili, jonka avulla pyritään etsimään juuri heidän syövälleen tehokkain ja turvallisin hoitomuoto. Tutkimuksessa on tarjottu kohdennettua hoitoa yli 80:lle potilaalle.

Apurahoja jaettiin myös muille merkittäville tutkimushankkeille. Rahoituspäätöksissä painotettiin jälleen useampivuotisia rahoituskausia, joiden ansiosta vakiintuneiden ryhmien tutkimus on pitkäjänteisempää ja ennakoitavampaa. Syöpäsäätiössä pidetään lisäksi tärkeänä, että tuen piirissä säilyy myös lyhyempien rahoitusten avulla riittävästi erilaisia ryhmiä, joiden ansiosta voidaan turvata monipuolisuus suomalaisessa syöpätutkimuksessa.

– Pitkät rahoituskaudet vähentävät tutkijoiden rahoituksen hankkimiseen liittyvää työtaakkaa ja mahdollistavat keskittymisen tutkimushankkeisiin. Syöpä voidaan voittaa vain tutkimuksella, toteaa Wahlfors.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiö, [email protected], puh. 050 410 1456

Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto, [email protected], puh.050 401 6099

Apulaisprofessori Sakari Vanharanta, Helsingin yliopisto, [email protected], puh. 050 433 2200

Ylilääkäri, dosentti Katriina Jalkanen (HUS), [email protected], puh. 040 144 0338

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.