“Haluan mahdollistaa lapsille tulevaisuuden”

Lasten leukemioita pystytään hoitamaan nykyisin jo hyvin, mutta taudin uusiutuminen aiheuttaa edelleen sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tamperelaistutkija Artturi Mäkinen on löytänyt tärkeitä merkkiaineita, joiden avulla lasten leukemia­hoidoista voidaan saada entistä parempia.

Lääketieteen opintojen alkuvaiheessa Mäkistä kiinnosti tautioppi ja tutkimuspuolelle hän sai mahtavan tilaisuuden päästessään huippututkija Olli Lohen ryhmään tutkimaan lasten leukemiaa patologin näkökulmasta. Aihe on Mäkiselle tärkeä.

– Paljon on vielä tehtävissä ja on hienoa, että uusilla tulokulmilla on mahdollista osallistua hyödylliseen tutkimustyöhön. Työ motivoi, koska siitä voi koitua paljonkin hyötyä potilaille, Mäkinen sanoo.

– Lasten leukemian hoidot ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet pitkälle, ja tämä on sinänsä jo menestystarina, mutta silti leukemiaan liittyy yhä haasteita ja paljon on tehtävissä lapsipotilaiden hyväksi tulevaisuudessakin. Lapsen ja nuoren elämän alkuvaiheessa on tärkeää kaikin keinoin mahdollistaa tulevaisuus, hän painottaa.

Leukemia voidaan jaotella eri alaryhmiin solulinjan ja perimäaineksen muutosten perusteella. Yleisimmin lapsilla esiintyvän B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (B-ALL) ennuste on viime vuosikymmenten aikana parantunut merkittävästi. Taudin viiden vuoden elossaoloajan ennuste on yli 90 %. Uusiutuessaan tauti on edelleen haastava hoidettava.

Mäkinen työskentelee patologian laboratoriossa, jossa työhön kuuluu lymfoomien ja leukemioiden diagnostiikkaa. Laboratoriotyö tukee hyvin myös tutkimuspuolen työtä. Kun potilaalla on jokin kasvaintauti tai muu sairaus, otetuista kudos- ja solunäytteistä pyritään diagnosoimaan tauteja – ja nämä diagnoosit kohdentavat hoitoja. Kudosnäytteestä on nopeasti saatava tietoa hoitavalle lääkärille, että hoidossa päästään eteenpäin.

– Sillä tavalla olen sairauden hoidossa mukana päivätyössäni. Tutkimustyöni kohdistuu lymfoomiin ja leukemioihin. Lasten leukemioita tutkin Lohen ryhmässä post-doc tutkijana, ja aikuisten leukemioita myös yhteistyössä muiden tutkijoitten kanssa.

Syöpätutkimuksen kehittyminen tuo toivoa

Leukemian hoidossa Mäkinen näkee toivoa herättävän tulevaisuuden.

– Uusia hoitoja saadaan tutkimuksen avulla käyttöön, vaikka onkin hankala ennustaa, mitkä pystytään laboratoriosta ja kokeiluvaiheesta tuomaan lopulta käytäntöön – yllätyksiä aina tulee. Toisaalta, jos kokeiluja ei yritetä saada läpi, hoitoja ei myöskään saada käytäntöön.

– Näen toivoa tulevaisuudessa, sillä tutkimuskeinot kehittyvät jatkuvasti ja entistä tarkemmin pystytään syöpäsairauksia kuten leukemiaa tutkimaan ja ymmärtämään. Lisäksi myös tautidiagnostiikka kehittyy, siten että pystytään tavoittamaan uusia hoitokohteita ja löydetään täsmähoitoja. Toiveissani on, että täsmähoidot vähentäisivät hoitoihin liittyviä sivuvaikutuksia ja huonompiennusteisissa taudeissa voitaisiin saada uusia apukeinoja tautien selättämiseen.

Mäkinen toivoo, että syöpätutkimuksen rahoitus pysyisi riittävänä, jotta kilpailukykyistä tutkimusta voidaan jatkaa ja tutkimuksia kohdentaa mahdollisimman optimaalisesti.

– Kun rahoituksesta on jatkuvasti yhä kovempi kilpailu, tutkimuksia ja suunnitelmia pitää myös toteuttaa kilpailukykyisemmin. Vaikka se on haaste, se on myös positiivinen asia tutkimuksen laadun kannalta. Tutkimuskoneiston rakenne voisi edesauttaa sitä, että tutkimuksen suunnittelu ja aloittaminen olisi jouhevampaa ja projekteissa olisi jatkuvuutta. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä, sanoo Mäkinen.

Tutkimusryhmän yhteistyössä on tärkeintä jatkuvuus. Ryhmässä on mukana sekä kokeneempia tutkijoita että myös nuorta polvea.

– Kisällityyppinen oppiminen on tärkeää – on paljon hiljaista tietoa ja jatkuvuus siksi tärkeää. Tutkimusryhmien kannalta arvokasta kokemusta tuo myös se, jos joku tutkija ryhmästä pääsee suurempiin ulkomaisiin ryhmiin uutta kokemusta hakemaan ja tuomaan Suomeen.

Tutkijalle suurin onnistumisen ilo tulee siitä, kun pystyy tekemään jotakin potilaan kannalta hyödyllistä.

– Suurimpia onnistumisen hetkiä ovat ne, missä yhteistyö hoitavien lääkärien kanssa ja diagnostiikan kanssa saadaan sujumaan hyvin yksiin, että se oikea-aikaisesti palvelee potilaita, Mäkinen kertoo.

Jouluna mieleen nousee myös suru

Joulu on tutkijallekin erityistä aikaa. Mäkinen pyrkii viettämään mahdollisuuksien mukaan perinteistä joulua perheen ja suvun kanssa. Joulun aikaan laboratorioon saattaa kuitenkin tulla kriittisiä, kiireisiä näytteitä, joista tarvitaan potilaan hoitoa varten diagnoosi mahdollisimman pian, hän kuvailee. Joulu sairaalan puolella hoitavilla lääkäreillä on myös tiivistahtinen.

– Monena jouluna on toistunut tilanne, jolloin työn alle tulee kriittinen näyte, josta diagnoosi tarvitaan pikaisesti – silloin ne tapaukset liikuttavat tavallista enemmän. Siinä missä itselle joulu on yhdessä olemista perheen kesken, tajuaa silti, että ne taudit eivät pysähdy joulunakaan. Monelta potilaalta menee mahdollisuus viettää tavallista joulua – niitä asioita silloin mietiskelee. Tietenkin mieleen nousee joskus myös suru, sillä aina ei käy niin kuin toivoisimme.

– Hoitojen kehittymisen myötä monille leukemialapsista joulun aikakin varmasti menee toivottuun suuntaan. Tähän Suomessa panostetaan paljon ja tutkimustoimintaan samoin, jotta voidaan parantaa ja toisaalta viedä sairastamistakin helpompaan suuntaan.

Rahoituksen merkitys kriittinen

Syöpäsäätiön ja lahjoittajien rahoituksella on suomalaiselle syöpätutkimukselle ja lasten syöpien tutkimukselle valtava merkitys.

– Nykyaikainen tutkimus ja tutkimusmetodiikka on kallista. Sen lisäksi, että yliopistojen tutkimusinfraa tuetaan, yksityiset tutkijat ja tutkimusryhmät tarvitsevat merkittävää tukea säätiöiltä, jotta tutkimuksen tekeminen on ylipäätään mahdollista. Tällä rahoituksella on valtava merkitys, ja se on monipuoliselle tutkimukselle elinehto, Mäkinen sanoo.

Teksti Carita Päivänen

Kuva Omer Levin