Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla tuetaan monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Tänä vuonna Syöpäsäätiölle tuli yhteensä 286 hakemusta ja rahoitusta myönnettiin 95 tutkijalle tai tutkimusryhmälle.

Tutkimusapurahahakemuksia saapui 190, sisältäen 24 suurapurahahakemusta, ja rahoitus myönnettiin 54 hankkeelle, joista yksi on 450 000 euron suurapuraha. Väitöskirja-apurahahakemuksia saapui 96 ja rahoitusta myönnettiin 41 tutkijalle.

Jaettavan rahoituksen kokonaismäärä (sisältää keväällä jaetut matka-apurahat) on tasan 8 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin viime vuonna ja koskaan aiemmin Syöpäsäätiön apurahojen historiassa. Syövän perustutkimusta ja kliinistä eli potilaaseen kohdistuvaa tutkimusta tuetaan yhtä paljon, niin euromääräisesti kuin hankkeiden lukumäärällä mitattuna.

Tänä vuonna tärkein muutos aiempaan oli pidempikestoisen tutkimusrahoituksen osuuden huomattava kasvu – rahoitetuista hankkeista vain 4 on yksivuotisia ja loput 50 hanketta kaksi- tai kolmevuotisia.

Ennätysmäärä hakemuksia ja pidempikestoista rahoitusta

Syöpäsäätiöön saapui jälleen runsaasti hakemuksia, yhtä paljon kuin viime vuonna. Selkein muutos oli väitöskirja-apurahahakemusten ennätyksellinen määrä, mikä kertoo nuoren syöpätutkijasukupolven potentiaalista, mutta ennakoi myös rahoituksen tarpeen lisääntymistä tulevaisuudessa. Tämä korostaa jälleen yksityisen tutkimusrahoituksen merkitystä korkeatasoisen suomalaisen syöpätutkimuksen ylläpitämisessä.

“Olemme iloisia suuresta hakemusmäärästä ja hakemusten perusteella arvioidusta syöpätutkimuksen tasosta, joka on säilynyt korkeana”, sanoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.

“Merkittävää on myös, että pystyimme vihdoin toimeenpanemaan pitkäkestoisten apurahojen osuuden merkittävän kasvattamisen. Vaikka rahoitettavien hankkeiden osuus putosi hiukan, vajaaseen kolmasosaan hakemusten määrästä, valtaosa myönnetyistä apurahoista on nyt 2- tai 3-vuotisia. Tämä helpottaa monien tutkijoiden tilannetta ja parantaa rahoituksen vaikuttavuutta – kun tutkimusrahoitus on ennakoitavampaa eikä joka vuosi tarvitse jännittää rahoituksen jatkumista, tutkijat voivat keskittyä oleelliseen eli syöpätutkimukseen hakemusrumban sijasta. Varmemmalla rahoituspohjalla on aina helpompi olla rohkea, tehdä innovatiivisia tutkimusavauksia ja kurottaa kohti läpimurtoja syövän voittamiseksi”, toteaa Wahlfors.

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla on tuettu monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Eniten rahoitusta kohdentui jälleen tutkimukseen, joka ei liity mihinkään erityiseen syöpätyyppiin, ja luo pohjaa tulevaisuuden läpimurroille ja tehokkaille hoitomuodoille eli hyödyttää lopulta kaikkia syöpään sairastuneita.

Suurapuraha munasarjasyövän tutkimukseen

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha myönnettiin dosentti Anna Vähärautiolle (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeelle ”Stressin aiheuttaman resistenssidynamiikan selvittäminen hoitovasteen palauttamiseksi munasarjasyövässä”.

Munasarjasyöpäkasvaimet kehittävät usein vastustuskyvyn käytetyille hoidoille, kuten solunsalpaajille. Projektissa tutkitaan, miten munasarjasyövän solujen aiemmat stressikokemukset vaikuttavat niiden kykyyn selviytyä hoidoista. Tämä onnistuu uudella menetelmällä, jolla voidaan seurata yksittäisten syöpäsolujen “matkaa” kohti vastustuskykyä ja tunnistaa, miten niiden valmiustila ennen hoitoa auttaa soluja sopeutumaan ja selviytymään. Tätä solujen matkaa seurataan potilasperäisissä, laboratoriossa kasvatetuissa minikasvaimissa. Näissä kasvaimissa myös etsitään keinoja estää resistenssin syntymistä oikein ajoitetuilla yhdistelmähoidoilla.

“Olemme todella kiitollisia Syöpäsäätiön rahoituksesta, joka antaa meille mahdollisuuden oppia ymmärtämään resistenssin syntyä paremmin. Vain tutkimuksen avulla saadaan tehokkaampia syöpähoitoja tulevaisuudessa”, Vähärautio sanoo.

Useita merkittäviä apurahoja

Suurapurahan lisäksi jaettiin suuri määrä merkittäviä 3-vuotisia tutkimusrahoituksia, suuruudeltaan 180 000 – 375 000 euroa. Näissä hankkeissa tutkimuskohteina olivat syövän perustutkimuksen lisäksi eturauhas-, rinta- ja suolistosyöpä sekä leukemia. Myös lasten syöpien tutkimukseen myönnettiin tänä vuonna merkittäviä apurahoja.

Apurahoja myönnettiin esimerkiksi näihin tutkimushankkeisiin:

• kolmivuotinen 375 000 euron apuraha: apulaisprofessori Heidi Haikalalle, HY, tutkimukseen: ”Immuunihoitojen spatiaaliset vastustusmekanismit keuhkosyövässä”.
• kolmivuotinen 300 000 euron apuraha: professori Satu Mustjoelle, HY, tutkimukseen: ”Syövän immunoterapian tehostaminen uusilla lääkeyhdistelmillä”.
• kolmivuotinen 180 000 euron apuraha: professori Kirsi Jahnukaiselle, HUS Lastenklinikka, tutkimukseen: ”Kliinisiin riskitekijöihin perustuvien lapsisyöpäpotilaan myöhäisvaikutusten ennustetyökalujen validointi ja käytännön sovellettavuus”.

Lisätietoa apurahoista ja tutkimushankkeista.

Kuvassa dosentti Anna Vähärautio, jolle myönnettiin Syöpäsäätiön suurapuraha.

Kuva: Eeva Anundi

Suomalaisin lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö tukee syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä rahoittaa syöpätutkimusta, jotta kenenkään ei enää tarvitsisi menehtyä syöpään. Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen tukija Suomessa. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Suomen Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.