Rintasyövän huippuasiantuntijat koolle Syöpäsäätiön symposiumiin

Syöpäsäätiön juhlavuoden symposiumin ohjelma koostui lääketieteen kärkiasiantuntijoiden puheenvuoroista rintasyöpä-teemasta yhdeksässä eri sessiossa, joiden kattoteemoina olivat: rintasyövän epidemiologia ja genetiikka, hoidon valintaan vaikuttava diagnostiikka, rintasyövän kirurgia, rintasyövän liitannäishoito, elämäntapojen vaikutus rintasyövän uusiutumis- ja sairastumisriskiin, potilaan yksilöllisyyden huomioiminen rintasyövän hoidossa, neoadjuvanttihoito sekä levinneen rintasyövän hoito.

Mitä uutta rintasyövän tutkimuksessa ja hoidossa?

Rintasyöpään kuolee Suomessa edelleen noin 900 henkilöä vuodessa. Rintasyöpä jaetaan hormonireseptoripositiiviseen, HER2-positiiviseen ja kolmoisnegatiiviseen alaryhmään. Rintasyöpä jakaantuu edelleen yhä pienempiin alaryhmiin, mikä on haaste tulevaisuuden tutkimukselle ja hoidolle. 

– Rintasyövän hoidossa on kuitenkin tapahtunut hyvin paljon edistysaskeleita, useita uusia tehokkaita syöpälääkkeitä on saatu käyttöön ja neoadjuvanttihoidon eli esiliitännäishoidon merkitys on kasvanut. Sen avulla päästään nopeampaan hoidon aloitukseen, kertoo maamme johtava asiantuntija, osastonylilääkäri, dosentti Minna Tanner, Tays. 

– Uusia lääkkeitä on tullut erityisesti levinneeseen rintasyöpään, mutta tarvitsemme uusia lääkkeitä myös varhaisen vaiheen rintasyövän hoitoon. Tärkeitä saavutuksia ovat: HER2-positiiviseen rintasyöpään on saatu täsmälääkkeitä käyttöön ja immuno-onkologiset hoidot myös rintasyövän hoitoon, sekä CDK4/6 estäjät myös hormonireseptoripositiivisen rintasyövän liitännäishoitoon, Tanner sanoo. 

– Kliininen lääketutkimus on ainoa keino, millä saadaan uusia lääkkeitä käyttöön – se on myös mahdollistanut, että suomalaiset potilaat saavat ne jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hyötyvät niistä. Se tuo toivoa potilaille, Tanner painottaa.  

– Rintasyövän leikkaushoidot sekä rinnan että kainalon imusolmukkeiden osalta ovat kehittyneet säästävään muotoon viime vuosien aikana. Myös sädehoitotekniikan huikea kehitys on vähentänyt terveen kudoksen sädekuormitusta, kertoo Maarit Bärlund, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tays. 

– Moniammatillisuus on nykyisin entisestään korostunut rintasyövän hoidossa, kun neoadjuvanttihoidon merkitys on kasvanut. Moniammatillisuuden teema näkyy myös Syöpäsäätiön symposiumin perinteessä lääketieteen eri alueiden ammattilaisten yhteen kokoontumisena. Yhdessä olemme enemmän, sanoo Bärlund. 

Symposiumilla pitkät perinteet

Syöpäsäätiö päätti 50 vuotta sitten, keväällä 1973 juhlistaa 25 vuotta kestänyttä toimintaansa aloittamalla uuden tieteellis-käytännöllisten symposiumien sarjan. Ensimmäinen symposium pidettiin vuonna 1974. Tavoitteena on alusta asti ollut kohdistaa huomio vuosittain eri syöpiin, aina sellaiseen syöpätyyppiin, jonka diagnoosissa ja hoidossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja edistysaskeleita.   

Symposiumit nousivat nopeasti arvostetuksi tapahtumaksi, jonka esitykset, keskustelut sekä niiden pohjalta laaditut julkaisut ovat vaikuttaneet suomalaisten käytänteiden yhtenäistymiseen syövän diagnostiikassa ja hoidossa. Nyt toukokuussa on vuorossa jo 49. symposium. 

Symposiumin aiheeseen liittyvä artikkelikokonaisuus ilmestyy Duodecim-lehdessä syksyllä.  

Symposiumin suunnitteluryhmä: puheenjohtajana osastonylilääkäri, dosentti Minna Tanner, Tays, sekä Maarit Bärlund, Tays; Päivi Heikkilä, HUSLAB; Katja Hukkinen, HUS; Johanna Mattson, HUS; Tuomo Meretoja, HUS; Minna Pöyhönen, HUS; Katri Selander, OYS, ja Tanja Skyttä, Tays sekä Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.  

Teksti: Carita Päivänen

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.