Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 Lynchin oireyhtymä -nimisen geenivirheen kantajaa. Euroopassa heitä on noin miljoona. Kyseessä on yleisin periytyvä syöpäoireyhtymä.
Perinnöllinen syöpäalttius selittää kymmenesosan kaikista syövistä. Syövälle altistavien periytyvien geenivirheiden tunnistaminen on tärkeää, jotta riskihenkilöt löydetään ja heitä pystytään auttamaan ajoissa.
Lynchin geenivirheen kantajilla on lisääntynyt alttius sairastua useaan eri syöpään. Näistä yleisimpään, paksusuolisyöpään sairastumisriski on noin 50 prosenttia. Naisilla on lisäksi lähes yhtä suuri riski sairastua kohtusyöpään.
Suomalaistutkijat edelläkävijöinä
Lynchin syndrooman (LS) alttiusgeenin löysi vuonna 1993 suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä. Löytöä edelsi kymmenen vuoden aktiivinen tutkimusjakso, jonka rahoitukseen myös Syöpäsäätiö osallistui.
LS:ssa periytyy puutteellinen DNA-virheitä korjaava mekanismi. Tämän mekanismin tunnistaminen paljasti aikanaan uuden syövän syntymekanismin, ja sen avulla on pystytty selittämään monien syöpien syntyä yleisemminkin.
Suomessa on kerätty jo 1980-luvulta alkaen LS-geeninkantajista aineistoa, joka on ollut pohjana uraauurtavalle periytyvän paksusuolisyövän tutkimukselle.
Suomalainen väestö on perimältään omanlaisensa ja suomalaisista suvuista löytyy erityisiä meillä esiintyviä mutaatioita. Vanhin tällainen mutaatio on jäljitetty 1500-luvulle.
Professori Jukka-Pekka Mecklin Jyväskylän yliopistosta on yksi LS-tutkimuksen alullepanijoita Suomessa. Mecklin johtaa LS-tutkimusryhmää, joka kerää tietoja ja ylläpitää rekisteriä geeninkantajasuvuista. Syöpätutkimus aiheesta on hyvin aktiivista.
”Tähän maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen aineistoon pohjautuen on Suomessa tehty kymmeniä väitöskirjoja ja julkaistu satoja tutkimustuloksia kansainvälisissä tiedelehdissä. Suomalaisella LS-tutkimuksella on ollut merkittävä rooli kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja hoitosuositusten luomisessa. Meillä suomalaisilla tutkijoilla on mahdollisuus valita yhteistyökumppaneiksi maailman johtavia syöväntutkimusryhmiä”, kertoo Mecklin.
Mikä Lynchin syndrooma?
Lynchin oireyhtymä eli Lynchin syndrooma (LS) on yleisin periytyvä syöpäoireyhtymä maailmassa. Se ei aiheuta syöpää, mutta lisää geenivirheen kantajilla alttiutta sairastua useaan syöpään.
LS-geenivirheen kantajilla esiintyvistä syövistä paksusuolisyöpä on yleisin. Elinikäinen riski sairastua siihen on 50 prosenttia.
Oireyhtymä on nimetty alan pioneeritutkijan Henry Lynchin mukaan Lynchin syndroomaksi.
Syöpäsäätiö on rahoittanut perinnöllisten suolistosyöpien ml. Lynchin syndrooman tutkimusta yli 3 miljoonalla eurolla.
Olenko perinyt riskigeenin vai en?
Koska periytyvää Lynchin oireyhtymää kantavilla riski sairastua syöpään on korkea, on geeninkantajien tunnistaminen tärkeää. Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet tähän testin. Kun kantajat saadaan ennaltaehkäisevään seurantaan, syövät pystytään hoitamaan ajoissa.
”Geenivirheen kantajien on tärkeää sitoutua seurantaan. Tietoa kantajuuden periytymisestä on myös tärkeää jakaa suvussa”, korostaa Mecklin.
Niille LS-suvun jäsenille, jotka eivät ole geeniperimää saaneet, testin tulos on vapauttava. Heidän ei tarvitse pelätä sairastumista. He voivat olla myös varmoja siitä, että heidän lapsillaan ei ole tätä perimää.
Niille, joilta geenivirhe löydetään, on tiedosta hyötyä. Lynchin oireyhtymän perineet ovat seurannassa loppuelämänsä ajan.
Lynchin oireyhtymän perineet kutsutaan paksusuolen tähystystutkimuksiin kolmen vuoden välein. Seurantatutkimuksilla pyritään löytämään jo varhaisvaiheessa sellaiset muutokset, jotka voivat johtaa syövän syntymiseen.
”Suomalaisen seurantatutkimuksen 15 vuoden tulokset osoittivat, että paksusuolisyövän ilmaantuvuus väheni kolmen vuoden välein tehdyllä tähystyksellä 62 prosenttia”, kertoo Mecklin.
Myös kohtusyövän seulonta on liitetty LS-potilaiden seurantaan.
Tulevaisuudessa elimistö itse tuhoaa syövän
Jukka-Pekka Mecklin kertoo, että tutkimuksessa eletään nyt kiinnostavia aikoja. Meneillään on useita hankkeita, joista odotetaan uutta tietoa syöpien ehkäisystä ja tunnistamisesta.
Hiljattain julkaistiin lupaavia tutkimustuloksia aspiriinin suojaavasta vaikutuksesta paksusuolisyövän synnyssä geneettistä riskiä kantavilla. Aspiriinin todettiin puolittavan paksusuolisyöpäriskin. Suojaavan vaikutuksen osoitettiin jatkuvan pitkäaikaisesti jopa 10-20 vuoden ajan lääkkeen käytön jälkeen.
Mecklin kertoo, että seurantatutkimus jatkuu vielä. Tavoitteena on selvittää, mikä merkitys aspiriinin annosmäärällä on suojavaikutukseen. Tulosten perusteella geenivirheen kantajille voidaan harkita ehkäisevän aspiriinilääkityksen suosittamista.
LS-syövälle on jo kehitetty rokote, jonka tehoa parhaillaan testataan.
LS-rokotetutkimus on käynnissä Saksassa, mutta siinä on mukana suomalaisilta potilailta saatuja näytteitä.
”LS-syövät ovat hyvin immunogeenisiä eli ne aiheuttavat elimistössä voimakkaan puolustusreaktion. Rokotetutkimus selvittää, miten voisimme vahvistaa elimistön omaa kykyä tuhota syöpä. Parhaassa tapauksessa rokotteen tai aspiriinin avulla saadaan elimistön immuunijärjestelmä estämään syövän synty”, selittää Mecklin.
Kaikki Lynchin syndrooman perineet eivät välttämättä sairastu syöpään. Suomalainen tutkimus selvittää parhaillaan, miten ulkoiset tekijät, kuten ravinto ja liikunta, vaikuttavat syövän ilmaantumiseen. Tässäkin tutkimuksessa kivijalkana on suomalaisista LS-suvuista kerätty aineisto. Puolella potilaista on sama geenivirhe, joka on periytynyt 1500-luvulla eläneeltä yhteiseltä esivanhemmalta. Kun geneettinen tausta on kaikilla sama, voidaan elintapojen erojen vaikutuksia luotettavasti tutkia.
Syöpädiagnoosi verinäytteestä
LS-tutkimusryhmä on käynnistämässä uutta tutkimusta, jossa selvitetään verinäytepohjaisen syövän diagnostiikan mahdollisuuksia. Tiede ei ole vielä pystynyt kehittämään menetelmää, jossa oireettomalta henkilöltä voitaisiin diagnosoida syöpä verinäytteestä.
”LS-potilailla erittyy syöpäkasvaimesta verenkiertoon poikkeavat määrät DNA:ta. Tutkimuksessa selvitämme, miten voisimme osoittaa verinäytteestä oireettomalla potilailla syövän. Ja toisaalta, miten voisimme näyttää toteen, että elimistö on itse eliminoinut syöpäsoluja.”
Mecklinin mukaan tässä onnistuminen merkitsisi jopa suurempaa tieteellistä läpimurtoa kuin LS-geenien löytäminen 1990-luvulla.
Teksti Kaija Laitinen
Kuva Keski-Suomen sairaanhoitopiiri