Martti Suosalo: ”Onneksi on olemassa Roosa nauha.”
Suomalaisen teatteritaiteen järkäle Martti Suosalo opettelee yhä näyttämään tunteitaan. Jos syöpään sairastunutta ei osaa lohduttaa sanoin, tukensa voi onneksi osoittaa Roosa nauhalla. Mitä karskimpi karvanaama nauhaa kantaa, sitä enemmän Martti liikuttuu.
Se oli sattumaa tai johdatusta, että Martti päätyi tekemään teatteria. ”Tajusin nuorisoteatterissa, että tässä sirkuksessa haluan elää. Tunsin suurta rauhallisuutta ja yhtäaikaista energiatason muutosta”, näyttelijä muistelee uransa alkutaivalta.
Viimeiset sekunnit ennen kuin mies nousee lavalle ovat tyynen rauhallisia. ”Tiedän, että pääsen pian olohuoneeseen, missä minulla ei ole mitään hätää.”
Teatteritaide on vienyt 240 näytöstä vuodessa tekevän taiteilijan jatkuvaan tunnekylpyyn. Työn onnistumiset ja epäonnistumiset ovat hänelle asioita, jotka tulevat ja menevät: ”Tärkeintä on perustaso, jonka voi säilyttää valmistautumalla esitykseen. Näin ollen onnistumiset eivät ole ansiotani ja epäonnistumiset eivät ole syytäni.”
Kuulumisia ja käytännön asioita
Tunteiden näyttäminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin voi opetella. Martti seisoo ystävänsä Seela Sellan sanojen takana: kannattaa näyttää tunteensa ja tukensa.
Yleensä Martti puhuu kuulumisistaan äidin kanssa. Isän kanssa keskustelu kääntyy usein käytännön asioihin: ”Mitenkäs se lämmitysjärjestelmä on toiminut?”, isä saattaa kysyä. Martti puolestaan ehdottaa, että isä voisi tulla muuraamaan yläkertaan kaakeliuunin. Tämä on heidän tapansa sanoa: minä rakastan sinua – onpa kiva jutella.
”Jotenkin luotan siihen, että isä tietää, että rakastan häntä. Ja isä luottaa siihen, että minä tiedän hänen rakastavan minua.”
Rapsutus voi riittää
Suomalaiset sananlaskut kehottavat yksi toisensa perään piilottamaan onnen ja kätkemään tunteet. Miksi ihmeessä?
”Maatalousyhteiskunnassa ei kannattanut tuulettaa, että sato oli hyvä. Syy oli luultavasti se, että jos iloitsi hyvästä sadosta, niin halla vei seuraavan sadon.”
Suomalaiset ovat oppineet käsittelemään tunteitaan pitämällä ne sisällään. ”Teemu Pukkikin tuulettaa maaliaan hillitymmin kuin Cristiano Ronaldo.”
Pidemmän päälle tunteiden piilottelu voi olla haitallista. ”Tunteet saattavat silloin purskahtaa hallitsemattomasti ja väärään kohteeseen. Se on pelottavaa.” Joku kanava pitäisi löytää tunteiden käsittelylle. ”Omasta lapsuudestani muistan, kun oli paha mieli, makasin pää äidin sylissä ja äiti rapsutti hiuksia. Se riitti.”
Roosa nauha rintaan
Kun ihminen purkaa tunteitaan, yleensä pelkkä läsnäolo riittää. Huonolla hetkellä on parempi, ettei heittäydy opettajaksi. ”Välillä olet likasanko ja välillä oljenkorsi. Tärkeää on se, että on läsnä ja ottaa tosissaan toisen tuntemukset”, Martti ajattelee.
Jos jollakulla on oikein tiukka paikka, näyttelijällä on antaa vain yksi ohje: ”Jos vain pystyt, niin mene ulos kävelemään.”
Jos ei tiedä miten ilmaista tukensa sairastuneelle, onneksi on olemassa Roosa nauha. ”Jos on umpiluuta niin kuin minä, eikä pysty lohduttamaan sanoin, tällainen symboli on hyvä. Mitä karskimpi karvanaama kantaa sitä rinnassaan, sen liikuttavampaa ja sen parempi.”
Teksti: Anu Koikkalainen
Kuva: Jarmo Jauhiainen