Kun mies ikääntyy, geenit alkavat oikutella

Lääketieteellisen genetiikan professori, yligeneetikko Johanna Schleutker tutkii Turun yliopistossa perinnöllistä eturauhassyöpää. Tutkimusaihe on seurannut häntä pitkään.  Varhaisempi tutkimus keskittyi syöpäperheisiin. Siitä tutkimus on siirtynyt aggressiivisen syövän riskigeeneihin ja niiden säätelyyn.

Nyt tutkimuksen kohteena ovat aggressiivisen taudin riskiin liitetyt mutaatiot ja niiden vaikutusmekanismit.

Vaikkei mutaatioiden toimintaa molekyylitasolla täysin vielä ymmärretä, geenitason riskitietoa voidaan hyödyntää siinä, mitä potilasryhmää seurata tarkemmin.

– Hoidossa ei kannata turhaan laittaa paukkuja potilaille, jotka eivät niistä hyödy. Jos jostain syövästä voi niin sanoa, eturauhassyöpä on useimmilla ”kiltti” eli hitaasti etenevä. Poikkeuksena ovat ne, joilla tauti on alusta asti aggressiivinen.

Genetiikka ei ole eturauhassyövän hoidossa ollut vielä tähän mennessä erityisen kovassa käytössä ja Schleutker toivoo, että tilanne muuttuu. Kun eturauhassyöpä näyttää olevan jollekin miehelle sukurasite, sen selvittämisessä voidaan jo nyt hyödyntää tutkimuksissa löydettyjen geenien kokoelmaa, niin sanottua geenipaneelia, jota on koottu Turussa ja on diagnostisessa käytössä Tyks Laboratorioiden Genomiikalla.

Ikääntyminen vaikuttaa geenien toimintaan

Juuri eturauhassyövässä sairastumisen riski on eniten riippuvainen genetiikasta. Riskistä noin 57 prosenttia liittyy genetiikkaan.

Aiemmin oletettiin, että perhetutkimusten avulla löydetään suuren riskin geenit kuten rintasyövässä on löydetty. Aivan näin tutkimus ei ole mennyt.

– Ilmeisesti eturauhassyövässä syöpään vaikuttaakin enemmän se, mitä tapahtuu geenien säätelyssä. Pikkuhiljaa säätely alkaa ikään kuin piiputtaa. Tämä on oma näkemykseni taudista ja se sopii siihen, että eturauhassyöpä on erityisesti vanhempien miesten tauti.

Kun mies ikääntyy, geenien säätelyssä tapahtuu jotain – tai viallinen säätely alkaa vaikutuksiltaan kasaantua. Tuloksena voi olla eturauhassyöpä.

– Ajatuksemme on, että perimässä on joku mutaatio, joka laukaisee tapahtumaketjun.

Tutkimuksissa tehty innostavia löytöjä

Uusissa tutkimuksissa viimeisten neljän vuoden aikana eturauhassyövästäkin on löytynyt suuren riskin geenejä.

– Pari omaa hyvää geenikandidaattiakin on olemassa ja identifioitu. Suurin fokus on ollut nimenomaan tunnistaa toiminnallisia muutoksia, jotka lisäävät aggressiivisen ja kuolemaan johtavan taudin riskiä ja syntyä.

Schleutkerin tutkimusryhmässä tutkitaan parhaillaan useampia aggressiiviseen eturauhassyöpään liitettyjä geenejä, niiden poikkeuksellista toimintaa ja parin geenin osalta niiden erilaisia ilmenemismuotoja.

Uusia mekanistisia selityksiä mutaatioiden vaikutuksista on löydetty ja kokeellisesti todennettu. Työn alla on mm. toiminnaltaan toistaiseksi tuntemattoman geenin aineenvaihdunnallisen reitin selvittäminen.

Yksilöllistä hoitoa erilaisille ihmisille

Samaan tapaan kuin penisilliini aiheuttaa joillekin ihmisille sivuvaikutuksia, sairaudetkin ovat osin riippuvaisia pienistä eroista ihmisissä. Siksi suunta on kohti yksilöllistettyä hoitoa.

– Työkaluja yritetään kehittää, että ihmiselle löytyisi oma riskiluku, oletko korkeassa riskissä eturauhassyövän saamiseen vai et. Ja samalla sitä, onko kyseessä aggressiivisen taudin riski. Näitä molempia kehitetään jatkuvasti.

Tutkimusryhmän työtä haastaa, että samaan aikaan on vedettävä eteenpäin useita tutkimuslinjauksia. Työ on hidasta ja hyvin kallista: palkat, laboratoriotutkimukset, laitteet ja reagenssit vaativat paljon resursseja. Tutkimusryhmän pyörittäminen vaatii vähintään noin 250-300 000 euroa vuosittain ja kilpailu rahoituksesta on kovaa.

Ihmisten tutkimusmyönteisyys on myös tärkeää.  – Kyllä tiede kuitenkin on toivottavasti se, mihin luotetaan.

TEKSTI: Sini Silvàn
KUVAT: Vesa-Matti Väärä