Minun tarinani

Syöpä voi iskeä kuolleesta kulmasta

Suomen kaikkien aikojen menestynein jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen menetti oman isänsä haimasyöpään. Nyt hän on itse keulakuvana Syöpäsäätiön uudessa keräyksessä. Jalonen haluaa olla mukana taklaamassa kavalaa sairautta.

Jukka Jalonen mietti viime kesänä Saimaalla sijaitsevalla mökillään puuhastellessa sitä valtavaa työtä, jonka hänen isänsä teki tiluksien rakentamisen eteen.

Pertti oli intohimoinen rakennusmies ja taitelija. Hän sai pari erillistä rakennusta sisältäneen mökkikompleksin valmiiksi vuonna 2006. Kolme vuotta sen jälkeen hän kuoli haimasyöpään.

– Faija rakensi mökkiä varmaan 200 päivää vuodessa monen vuoden ajan. Nyt me nautimme siskon kanssa työn hedelmistä. Se on tavallaan hienoa, mutta siitä tulee myös paha tunne, Jukka Jalonen sanoo ja vakavoituu.

Isä oli aktiivista ja perustervettä elämää elänyt mies, jolla oli ikää kuollessaan vasta 66 vuotta. Se on yksi syy, minkä takia Jukka Jalonen halusi lähteä keulakuvaksi Syöpäsäätiön toimintaan – jallittamaan voittoa pahasta vastustajasta.

– Syöpä on kuitenkin aika spesiaali aihe, ja keräyksen avulla voidaan tehdä jotain konkreettista, Jalonen muistuttaa.

Liiga, MTV ja Syöpäsäätiö aloittivat syksyllä yhteistyön, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta miesten yleisimmistä syövistä ja kerätä varoja syöpätutkimuksen hyväksi. Syöpäsäätiö rahoittaa tutkimusta yli seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa.

– Ilman Syöpäsäätiön panosta ei tutkimus olisi niin korkealla tasolla. Siksi olisi tärkeää lahjoittaa vaikka pienikin summa keräykseen.

”Ilman Syöpäsäätiön panosta ei tutkimus olisi niin korkealla tasolla. Siksi olisi tärkeää lahjoittaa vaikka pienikin summa keräykseen.”

Surullinen uutinen pelipäivänä

Jalonen joutui kohtaamaan elämän arvaamattomuuden syksyisenä aamuna vuonna 2009, kun hän heräsi Euro Hockey Tourin pelipäivään. Illalla vastassa oli Venäjä. Siskolta tuli viesti, että isä on kuollut.

– Ei se sinänsä sokki ollut, koska vaikea syöpä oli jo tiedossa, mutta kyllä se silti kovalta tuntui. Jotenkin ihminen kuitenkin pystyy sivuuttamaan vaikeatkin asiat hetkeksi ja keskittymään muuhun. Pelin jälkeen sitten kerroin asiasta johtoryhmälle.

– Haimasyövässä ennuste on todella huono. Isän syöpä ei ollut ihan niitä kaikkein aggressiivisimpia kuitenkaan, ja hän kesti kaksi vuotta ennen menehtymistä.

Jaloselle ikävät uutiset ovat sattuneet maajoukkueturnauksiin. Kun hänen isoisänsä kuoli vuonna 1995, Jalonen oli valmistautumassa finaaliin 17-vuotiaiden World Hockey Challengessa Kanadassa.

– Aika metkaa, että miten onkaan käynyt näin. En kuitenkaan ole ulkomailla ihan yhtenään.

Yhteisö tukena

Jääkiekossa esiintyneet syöpätapaukset ovat ravisuttaneet viime vuosinakin koko kiekkoyhteisöä. Muun muassa Kristian Näkyvän, Antti Törmäsen, Eetu Pöystin ja Jimi Suomen tapaukset ovat antaneet ikävän muistutuksen siitä, että syöpä yllättää puun takaa kuin kuolleesta kulmasta taklannut vastustaja.

Jääkiekossa kamppaillaan kovaa paikasta auringossa sekä joukkueen sisällä että vastustajien kesken, mutta kun terveyttä uhkaavia uutisia tulee ilmi, kiekkoyhteisö yhdistyy. Jalonen pitää jääkiekkoväkeä yhtenäisenä.

– Jos joku sairastuu, kaikki tekevät sen mitä pystyvät ja ovat tukena. Silloin tulee se henki, että kaveria ei jätetä. Lajin kova luonnekin voi vaikuttaa siihen, että yhteisö on aika kiinteä.

– Jääkiekko on meille tärkeä juttu, mutta ei kuitenkaan yhtä tärkeitä kuin terveys ja ihmissuhteet.

Jääkiekkoilijat ovat kovassa kunnossa, mikä voi auttaa syöpähoidoista toipumista. He ovat tottuneet taistelemaan itsensä ruuhkan läpi maalille, vaikka tie vaikuttaisi olevan tukossa.

– Jos on päässyt huipulle, ei varmasti aina ole mennyt pelkästään hyvin, Jalonen muistuttaa.

– Yksi porkkana sairastuessa voi olla se, että haluaa vielä joskus pelata tai valmentaa. Ehkä sairastuminen voi muuttaa ajattelutapaakin. Vaikka joku peli tai pudotuspelisarja hävitään, elämä jatkuu.

Erilaisuus tärkeää tiimityössä

Jos pelaaja lähtee hyökkäämään yksin maalin takaa kohti vastustajan kenttäpäätyä eikä syötä kenellekään, todennäköisesti häneltä riistetään kiekko, vaikka taitoa olisi paljon. Jääkiekossa pitää hyödyntää koko viisikon taitoa. Hyvässä joukkueessa on erilaisia pelaajia, jotka täydentävät toisiaan.

Saman kaltaisia ominaisuuksia vaaditaan niissä suomalaisissa tutkimustiimeissä, jotka ovat kovalla työllään kehittäneet syöpään liittyviä hoitomuotoja. Pieni Suomi on syöpätutkimuksen huippumaa koko maailmassa.

Tiimityö on siivittänyt suomalaisen jääkiekon menestykseen vuodesta toiseen. Leijonat on voittanut Jalosen päävalmentajakaudella muun muassa olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta.

Jalonen näkee tiimityössä samoja lainalaisuuksia alasta riippumatta.

– Ilman sitoutuneita ja intohimoisia huippuammattilaisia suomalainen syöpätutkimus ei olisi niin hyvää. Kompetenssi ja pätevyys luovat tietysti pohjan, mutta tietynläinen epäitsekkyys ja ryhmässä toimimisen kyky ovat myös tärkeitä.

Jalonen korostaa myös erilaisuuden merkitystä.

– Jokaisen pitää kokea, että saa olla ryhmässä oma itsensä. Osa voi olla pedantimpia, mutta mukana on hyvä olla ihmisiä, jotka osaavat sopivasti keventää tunnelmaa oikeassa paikassa.

Leijonat pelaa Suomen väreissä maan puolesta. Sinivalkoiset arvot tuodaan MM-projekteissakin esiin heti ensimmäisessä kokoontumisessa.

– Tärkeimpiä pelejä voi seurata 2,5 miljoonaa ihmistä. Liikaa ei voi kuitenkaan kaataa koko maan odotuksia joukkueen niskaan, sillä se voi kipsata pelaajia. Viime kädessä joukkue on kuitenkin vastuussa tekemisistään itselleen. Tärkeintä on yrittää parhaansa ja lyödä kaikki likoon.

Pelaajat ovat tuntevia ihmisiä

Jääkiekossa keskitytään usein lajiteknisiin taitoihin ja tekniikoihin. Pelaajat valmistautuivat tärkeisiin peleihin harjoittelemalla vuosikausia.

Vaikka kiekkoilijat vaikuttavat joskus ”roboteilta”, varusteiden alla piilee ihminen, jolla on samanlaisia iloja ja murheita kuin meillä kaikilla. Jos esimerkiksi läheinen on saanut syöpädiagnoosin, se vaikuttaa väistämättä pelisuoritukseen.

Jalonen pyrkii aistimaan tarkasti, että onko pelaajilla yleisesti kaikki hyvin

– Jotkut näyttävät tunteensa ulospäin paremmin kuin toiset. Yleisesti pelaajat arvostavat sitä, että valmentajaa kiinnostaa heidän muukin elämänsä.

Jalosella on ikää 61 vuotta. Hän aikoo vielä valmentaa ainakin joitain vuosia ennen eläköitymistä tai ainakin työtahdin hidastamista.

– Nuorempana asioita ajatteli enemmän oman urheilusuorituksen kannalta. Kun ikää on tullut, alkavat terveysasiatkin käydä enemmän mielessä. Ja ainahan sitä voisi fiksummin elää.

Teksti: Marko Leppänen
Kuva: Svante Gullichsen

Munien puolesta -kampanja on Syöpäsäätiön uusi keräys eturauhassyövän ja kivessyövän tutkimuksen tukemiseksi. Yhteistyökumppaneina kampanjassa ovat mukana Liiga ja MTV. Yrityskumppanina keräyksessä on myös Black Horse.

Vielä ei ole pudotuspelien aika

Lahjoita Munien puolesta -keräykseen ja taklataan miesten syövät yhdessä.

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen tukija. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.

Cancerstiftelsen är den största privata finansiären av cancerforskning i Finland. Donationerna stöder också cancerpatienter och deras anhöriga, så att ingen i Finland längre ska behöva dö i cancer. Tillsammans med Finlands Cancerföreningar och Finlands Cancerregister bildar Cancerstiftelsen Cancerorganisationerna.