Syöpäleikkausesta toipuva Ilkka Vainio: ”Nyt vasta teen elämäni parhaat laulut”

Koko tammikuun Ilkkaa väsytti. Jo viime vuoden puolella hän oli tuntenut outoa huimausta ja väsymystä mikä ihmetytti. Lääkäri antoi tulehduslääkkeitä hartiakipuun, mutta Ilkasta tuntui, että nyt on kyse jostain muusta. Vaimo Elina patisti menemään verikokeisiin, mutta Ilkka ei pitänyt kiirettä.

”Meidän suomalaisten miesten pitäisi hoitaa itseämme paremmin. Monta kertaa ymmärretään se vasta kun on liian myöhäistä”, Ilkka pohtii nyt jälkikäteen.

Lopulta verikokeet otettiin ja parin tunnin päästä puhelin soi.  Veriarvot kielivät jostakin vakavasta ja tuli äkkilähtö Jorvin sairaalaan.

Nyt olisi juhlavuosi ja kaikkea

”Olen pahoillani, että sinulla on syöpä, mutta on hyvä asia, että se löytyi”, lääkäri ilmoitti tähystyksen jälkeen.

”Kuolenko nyt sitten tähän?” Ilkka kysyi ensimmäisenä. ”Pitäisi olla tämä vuosi pystyssä, kun on juhlavuosi; konsertteja ja juhlaristeily joulukuussa.”

Levollinen mieli valtasi taiteilijan, kun lääkäri lupasi, että suunnitelmat toteutuisivat. Lopullinen helpotus tuli tiedosta, ettei syöpä ollut levinnyt. ”Se helpotti leikkausta ja elämää. Tuli iloinen mieli, tuntui kuin olisi saanut lottovoiton!”

Myös ystävien tuki oli korvaamatonta. ”Ole huoleti, me olemme varanneet liput ja lähdemme yhdessä Ilkka Vainion juhlaristeilylle Karibialle”, eläkkeellä oleva kirurgiystävä Kalervo Werkkala ilmoitti.  Se rohkaisi epävarmuuden keskellä.

Neljän tunnin leikkaus ja nyrkin kokoinen kasvain

Kun syöpä lopulta leikattiin, koko maa oli poikkeustilassa. Siksi leikkaus alkoi Ilkan kiitoksilla leikkaustiimille: ”En ollut varma, tulevatko he koronan takia paikalle”, Ilkka selittää.

”Kirurgi sanoi, että ei tarvitse kiitellä. Vaikka olisi mikä, tämä pitää hoitaa nyt. Virukset eivät mene tämän edelle.”

Leikkaus kesti neljä tuntia ja nyrkin kokoinen kasvain saatiin pois. ”En voinut ymmärtääkään miten taitavia kirurgit ovat nykypäivän tekniikalla. Syöpäleikkauksesta jäi todella siisti viilto, se on käsittämätöntä”, toipilas kiittelee.

Ilkka iloitsee saamastaan huippuhoidosta ja haluaa antaa erityiskiitokset kirurgeilleen Tuula Ranta-Knuuttilalle ja Antti Kivelälle. Lisäksi hän haluaa kiittää kaikkia verenluovuttajia.

Juuri nyt hänellä on erityisen valoisa mieli tulevasta: hän sai äskettäin kuulla, että sytostaattihoitojakaan ei tarvita.

Syöpää ei tarvitse piilottaa eikä hävetä

Ilkka kokee saaneensa uuden mahdollisuuden ja jatkoaikaa. Vasta nyt hän ajattelee tekevänsä elämänsä parhaat laulut. ”Vaikka syöpä on ikävä juttu, se avaa silmät. Elämä tuntuu arvokkaammalta”, hän kertoo.

”Kyllä syöpä on pelottava. Sain itsekin siitä voimaa, että olin rohkea ja reipas. Ei syöpää kannata piilottaa. Eikä sitä tarvitse hävetä eikä pelätä.”

Ilkan avoimuus on helpottanut lähipiiriä, ystäviä ja tuntemattomiakin. Tukea on tullut valtavasti ja tuntemattomatkin ihmiset ovat tuntuneet tutuilta. Syöpä myös yhdistää.

”Kun Riki Sorsa sai syövän hänestä tuli esimerkillinen tyyppi. Olin ylpeä Rikistä, kun hän rohkaisi muita olemalla itse reipas ja iloinen. Ei hän hävennyt yhtään tai mennyt suruissaan piiloon. Hän oli pystypäin ja nautti joka päivästä”, Ilkka muistelee artistiystäväänsä.

”Sanoin Rikille, että syöpä on tehnyt sulle hyvää. Riki nauroi, että minä olen ainoa, joka voi sanoa hänelle noin.”

Uskomatonta kuinka tutkimus on kehittynyt

Ilkan isoisä Tauno Vainio menehtyi 80-luvulla mahasyöpään. Ilkka muistaa hänen viimeiset hetkensä sairaalassa, erityisesti kivut.  Siksi hän on oivaltanut, kuinka valtavasti hoidot ovat menneet lyhyessä ajassa eteenpäin.

”Kun on näin hienon hoidon saanut, niin olisi tosi noloa kupsahtaa koronaan”, Ilkka veistelee.

Hän kannustaa ihmisiä tukemaan Syöpäsäätiötä, koska rahat menevät oikeaan osoitteeseen: ”Haluan kiittää kaikkia lahjoittajia. He ovat todellisia elämän enkeleitä, jotka pitävät meidän kaikkien elämää yllä.”

Teksti: Anu Koikkalainen
Kuva: Ilkka Vainion yhtiö