Apurahat 2022: Tehostaako kuntoharjoittelu rintasyövän hoitoa?
Liikunnan ja kuntoilun positiivisesta vaikutuksesta syövän hoitoennusteeseen on jo kertynyt runsaasti epäsuoraa näyttöä. Uudessa satunnaistetussa tutkimuksessa selvitetään, parantaako liikunta rintasyövän leikkausta edeltävän sytostaattihoidon tehoa ja tulisiko liikunta lisätä hoitosuosituksiin.
Liikunnallinen elämäntapa on merkityksellinen seikka syövän ennaltaehkäisyssä. Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi saatu viitteitä siitä, että kuntoilulla voidaan tehostaa syöpähoitoja.
–Aiempiin tutkimuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, sillä yleensä runsaasti liikkuvat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti, eikä muiden seikkojen vaikutuksia ole voitu ihmiskokeissa erotella. Epidemiologisten tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että fyysinen aktiivisuus parantaa rintasyövän ennustetta jopa 20–30 prosenttia. Eläintutkimuksissakin on toistuvasti osoitettu liikunnan pienentävän tehokkaasti kasvaimien kasvua verrattuna pelkkään tavanomaiseen syöpähoitoon, tutkimusjohtaja, professori Peeter Karihtala HUS Syöpäkeskuksesta ja Helsingin yliopistosta toteaa.
Karihtala on saanut Syöpäsäätiöltä 60 000 euron rahoituksen hankkeelle Kuntoharjoittelun merkitys rintasyövän neoadjuvanttihoidon vasteen parantamisessa: satunnaistettu NeoACT-tutkimus. Tämä on aiheen ensimmäinen satunnaistettu tutkimus. Parhaassa tapauksessa kyseinen tutkimus voi muuttaa merkittävästi rintasyövän hoitosuosituksia.
Suurin osa suomalaisten uusista rintasyövistä todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin syöpä ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Rintasyövän ennuste onkin meillä hyvä: 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Osalle varhaisvaiheen rintasyöpää sairastaville hoito aloitetaan neoadjuvanttihoidolla, jolla tarkoitetaan ennen rintasyöpäleikkausta annettavaa lääkehoitoa.
Immuunipuolustus vahvistuu
Liikunta vähentää elimistön tulehdustilaa ja parantaa verenkiertoa kasvaimessa, siten lääkkeet voivat kulkeutua tehokkaammin kohteisiinsa. Lisäksi liikunta vahvistaa elimistön immuunipuolustusta useilla erilaisilla mekanismeilla ja tekee kasvaimen herkemmäksi tavanomaiselle syöpähoidolle. Aiheeseen on kiinnitetty huomiota myös muissa tutkimuksissa. Hiljattain julkaistiin ei-satunnaistettu tutkimus ruokatorvisyöpäpotilailla. Sen mukaan liikuntainterventio neoadjuvanttihoidon aikana pienensi näiden potilaiden kasvaimia huomattavasti enemmän kuin potilailla, jotka eivät harjoittaneet liikuntaa.
Ei-satunnaistetuissa rintasyöpätutkimuksissa on havaittu, että liikunta rintasyöpädiagnoosin jälkeen vähentää syövän uusiutumisia ja kuolleisuutta.
–Suorien vaikutusten lisäksi liikunta voi myös vaikuttaa vähentämällä sytostaattihoidon aikaista uupumista, lisätä lihasvoimaa ja sydän- ja verenkiertoelimistön kapasiteettia. Nämä tekijät parantavat hoidon siedettävyyttä ja voivat tehdä mahdolliseksi paremman hoidon läpiviemisen aikataulun mukaisesti. Rintasyövän neoadjuvanttihoidon tehon kannalta hoidon aikataulussa pysyminen on kriittinen tekijä, Karihtala huomauttaa.
Karihtalan tutkimuksessa potilaat arvotaan joko ohjattuun liikuntaryhmään tai kontrolliryhmään. Noin viisi kuukautta kestävän neoadjuvanttihoidon ajan ohjatussa liikuntaryhmässä olevat potilaat suorittavat viikoittain kaksi tunnin mittaista kotiharjoitusohjelmaa. Kuntoharjoittelussa kasvatetaan tehoa vähitellen ja kaksi ensimmäistä viikkoa harjoitetaan lähinnä aerobista liikuntaa.
Päivän treeniohjelman potilaalle kertova sovellus mukautuu potilaan kulloisenkin voinnin mukaan. Harjoittelu sisältää HIIT-tyyppistä treeniä, kuten juoksua ja portaita ja vastustreeniä kehonpainolla.
–Mitään erillisiä välineitä tai kuntosalia ei tarvita. HUSin kokeneet syöpäpotilaita hoitavat fysioterapeutit ovat keskeisessä roolissa potilaiden ohjaamisessa ja ohjeistamisessa. Verrokkiryhmän potilaita taas kehotetaan jatkamaan neoadjuvanttihoidon aikana liikuntaa tavalliseen tapaansa. Molempien ryhmien potilaat suorittavat fysioterapeutin ohjeistuksella kuntotestin ennen ja jälkeen neoadjuvanttihoidon.
–Tutkimuksen oikeellisuuteen vaikuttavista riskeistä merkittävimpiä on se, että myös kontrollipotilaat alkavat liikkumaan enemmän. Tämän vakioimiseksi kaikki potilaat saavat FitBit-aktiivisuusrannekkeet, joilla potilaiden aktiivisuustasoja voidaan seurata.
Tutkimus tehdään yhteistyössä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Se on välttämätöntä, jotta tavoiteltu 790 potilaan aineisto saadaan kasaan.
Uudet hoitomuodot
Karihtala on toiminut syöpätutkimuksen parissa jo opiskeluajolta alkaen 2000-luvun alun Oulussa.
–Minulla on kova palo tutkimustyöhön. Alkuun tutkin yhdessä patologien kanssa syövän perusbiologiaa ja muitakin syöpätyyppejä kuin rintasyöpää, mutta nykyisin suurin kiinnostuksen kohteeni on rintasyövän uusissa hoitomuodoissa. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten pystyttäisiin valikoimaan etukäteen potilaat, jotka hyötyvät parhaiten hoidoista. Myös harvinaisten rintasyöpätyyppien ominaisuudet ovat yksi tutkimusaiheistani ja mielenkiinnon kohteistani.
Lähivuosien trendi rintasyövän hoidossa on de-eskalaatio eli hoitojen vähentäminen mutta siten, että syövän ennuste pysyy samana. Tämä hoitojen hallittu keventäminen vähentää hoitojen akuutteja sekä pitkäaikaisia haittoja ja parantaa elämänlaatua. Lääkehoitojen lisäksi myös rintasyöpäkirurgia ja sädehoito ovat muuttuneet. Varmasti ne muuttuvat yhä tulevaisuudessa potilaita vähemmän rasittaviksi, mutta ennusteen kuitenkaan heikentymättä.
Todennäköisesti suonensisäisten lääkkeiden käyttö tulee vähenemään ja suun kautta otettavien rintasyöpälääkkeiden osuus lisääntymään. Tämäkin parantaa potilaiden elämänlaatua sairaalakäyntien vähenemisen myötä.
–Toivon ja uskon vakaasti, että kokonaisuudessaan rintasyöpäpotilaiden elämänlaatu ja ennuste paranevat seuraavien vuosien aikana. Yhtenä tärkeänä tekijänä on, että kullekin potilaalle voidaan räätälöidä yhä tarkemmin juuri hänen syöpätyyppinsä mukainen hoito ja vältetään sekä ali- että ylihoitamista, Karihtala arvioi.
Syöpäsäätiö on merkittävä tutkimusrahoittaja. Panos on tärkeä aikana, jolloin esimerkiksi muun yhteiskunnan antama tutkimusrahoitus on pienentynyt.
–Määrän lasku on aivan katastrofaalista juuri tällaisille tutkimuksille, Karihtala huokaa. Liikunta, lääkkeettömät hoidot ja elintavat eivät kiinnosta varakkaita lääkeyrityksiä, vaan tällaiset tutkimukset joudutaan käynnistämään pääasiassa säätiöiden ja sairaaloiden rahoituksella. Kuitenkin kyseinen tutkimus voi hypoteesin täyttyessä parantaa helpohkolla tavalla potilaan ennustetta, elämänlaatua ja esimerkiksi työkykyä.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvaaja: Maarit Kytöharju