Apurahat 2022: Tavoitteena tehokkaampia hoitoja verisyöpiin

Verisyövät ovat harvinaisia sairauksia. Akuuttia leukemiaa tavataan Suomessa noin 250–300 tapausta vuosittain. Sairaudet yleistyvät iän myötä, joten myös verisyöpien määrä tulee lisääntymään väestön vanhetessa.

–Useilla verisyövillä on sairauden alatyypistä riippuen edelleen erittäin huono ennuste, eikä parantavia hoitoja ole. Solunsalpaajien rinnalle tulleiden, syöpäsoluihin kohdistettujen hoitojen vasteet ovat verisyövissä usein lyhyitä, sillä syöpäsolut pystyvät kehittämään niille vastustuskyvyn, professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta kertoo.

Mustjoen tutkimusryhmä on saanut Syöpäsäätiöltä kolmivuotisen rahoituksen hankkeeseen Kohti yksilöllisiä immunologisia hoitoja verisyövissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää niitä mekanismeja, joilla pahanlaatuisiksi muuttuneet verisolut väistävät immuunipuolustuksen ja muuttuvat hoidoille vastustuskykyisiksi. Hankkeessa etsitään myös uusia lääkeyhdistelmiä, joita immuunihoitoihin yhdistämällä voidaan tuhota syöpäsoluja.

Elimistön immuunipuolustusta hoitavat muun muassa ihmisen omat T-solut, jotka pystyvät tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. T-soluilla on eräänlaiset kaasu- ja jarrupolkimet, joilla ne pyrkivät oman toimintansa kiihdyttämiseen ja hillitsemiseen.

–Immuunipuolustusjärjestelmän aktivoimisella estämällä T-solujen jarrupolkimien toimintaa on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi melanooman tai keuhkosyövän hoidossa: syöpäsolut eivät samalla tavalla kehitä vastustuskykyä, ja osa potilaista jopa paranee kokonaan, Mustjoki kertoo.

–Tutkimuksessa pyrimme selvittämään syytä siihen, miksi verisyövissä hoidot toimivat toistaiseksi aika huonosti. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miksi immunologisten solujen toiminta on erilainen verisyöpäpotilailla. Ehkä verisyöpäsolut ovat myös erilaisia ja osaavat piiloutua paremmin immunologisilta soluilta.

Tutkija salapoliisina

Leukemiassa on useita eri alatyyppejä ja kaikilla niillä on oman tyyppisensä syöpäsolut. Kullekin näistä tulisi löytää juuri oikea lääkehoito. Tutkijan kannalta kyse on eräänlaisesta salapoliisityöstä.

Uudet menetelmät antavat mahdollisuuden haravoida kaikki genomin geenit yhtä aikaa. Verisyöpäsoluissa voidaan hiljentää yksitellen 20 000 geeniä ja katsoa, kuolevatko ne NK-solujen, eli niin sanottujen luonnollisten tappajasolujen vaikutuksesta.

–Lääkeherkkyystestauksessa käytössämme on lääkelevyjä, joissa on yhteensä yli 500 jo hyväksyttyä sekä kokeellisessa käytössä olevaa syöpälääkettä. Selvitämme niiden vaikutusta immunologisten solujen toimintaan. Tällä tavalla voidaan löytää uusia yhdistelmähoitoja, jotka parantavat immunologisia hoitoja. Toisaalta on tärkeää löytää myös ne lääkkeet, jotka estävät immunologisten solujen toimintaa, Mustjoki huomauttaa.

Suomessa tutkimusmyönteisyys on erityisen suurta ja potilaita on ollut helppo saada rekrytoitua tutkimuksiin. Sekä tutkijoiden että potilaiden kannalta on tärkeää, että luottamus kyetään säilyttämään.

–Olemme keränneet Suomen hematologiseen rekisteriin ja biopankkiin kymmenen vuoden ajan ison näytekokoelman, joka pitää sisällään potilailta saatuja verinäytteitä ja luuydinnäytteitä. Potilaat pitävät tutkimusta arvokkaana ja antavat mielellään näytteitä tutkimuskäyttöön. Vaikka siitä ei olisi vielä itselle hyötyä, koetaan tärkeäksi, että tulevat potilaat voivat saada apua.

Pitkäjänteistä rahoitusta

Syöpäsäätiö on rahoittanut professori Satu Mustjoen tutkimusryhmää useamman vuoden. Nyt saatu kolmen vuoden merkittävä rahoitus helpottaa tutkimuksen suunnittelua. Säätiöiden myöntämän rahoituksen asema on korostunut entisestään valtion antaman rahoituksen vähentyessä.

–On erityisen tärkeää, että tällaisen tutkimuksen teko on mahdollista. Ryhmäni on tehnyt tutkimusta 15 vuotta. Täsmähoitojen kehityksen myötä syöpäpotilaiden hoito on kehittynyt valtavasti ja joissain tapauksissa potilas on parantunut kokonaan. Kiinnostuksemme kohde on nyt immunologisissa hoidoissa. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa immunologiset hoidot tulevat saamaan parempia vasteita ja ymmärrämme paremmin, miten hoitoja voidaan käyttää.

Syövän synnyssä elintavoilla ja elinympäristöllä on suuri vaikutus, mutta ikä on myös erittäin merkittävä tekijä.

–Viimevuosina on opittu ymmärtämään, että geneettiset muutokset lisääntyvät iän myötä. Vanhemmiten elimistön oman puolustusjärjestelmän teho myös heikkenee, eikä se siten ole poistamassa yksittäisiä syöpäsoluja. Syöpä on yleistyvä kansantauti. Tutkijan kannalta on todella motivoivaa tehdä tutkimusta, josta ihmiset hyötyvät ja jonka kautta saadaan potilaalle hyvä hoito, Mustjoki toteaa.

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvaaja: Mikko-Hinkkanen, HUS