Arvokas ilman saavutuksiakin

Tutkijan ura ei ole valinnoista turvallisin. Kova kilpailu voi olla armotonta ja oli aika, jolloin Maija Vahteristokin pelkäsi, ettei riitä mihinkään. Että tutkimusmaailma söisi hänet elävältä. Nyt Maija ajattelee päinvastoin: vaikka hän joutuisi tutkijana kohtaamaan miljoona hylkäystä, ne eivät hetkauta hänen arvoaan ihmisenä.

Niin kauan kuin Maija muistaa, hänellä on ollut tarve tietää mahdollisimman monesta asiasta mahdollisimman paljon. ”Ensin halusin olla dinosaurustutkija. Opetin naapurin lapsille dinosauruksista, se oli intohimoni”.

29-vuotiaan tohtorin väitöskirja ei käsitellyt kuitenkaan hirmuliskoja, vaan kohdunkaulasyövän seulontaohjelman kehitystä ja HPV-testauksen vaikutuksia syövän ehkäisyyn. Sen jälkeen hän aloitti työt rintasyöpäseulonnan kehittämispäällikkönä Suomen Syöpärekisterissä.

Armottomuudesta on puhuttava

Tutkimusmaailmassa moniin vetoaa vapaus ja luovuus, mutta todellisuus voi olla toisinaan myös julma. ”Nuorena tutkijana voi olla joskus tosi yksin. Minulle on ollut tärkeää, että on ollut ihmisiä, joille on voinut kertoa, jos en osaa jotain”, Maija toteaa.

”Vaikka olen väitellyt nuorena ja nähnyt tosi paljon vaivaa, menestys on ollut myös sattumista kiinni.”

Maija tietää hyvin, että hänen uravalintansa ei ole maailman turvallisin. ”Aina pitää hakea lisää rahaa ja koko ajan pitää olla vähän parempi.  On oltava samaan aikaan luova ja tuottelias, se on välillä tosi vaikeaa ja kuluttavaa.”

Ratkaiseva oivallus

Tutkijan työssä on välillä puskettava läpi kausien, jolloin kaikki on hankalaa.

”Olen irrottanut oman henkilökohtaisen arvoni työn arvosta. Vaikka saisin apurahahankemuksilleni ja ideoilleni miljoona hylkäystä, se ei kuitenkaan vähennä arvoani ihmisenä”, Maija sanoo.

Hän tuntee tutkijoita, jotka ovat vanhemmalla iällä todenneet, että eivät jaksa elää epävarmuuden kanssa. Maija ymmärtää heidän ratkaisunsa: ”Yksi ihminen ei jaksa määräänsä enempää epäonnistumisia”.

Ei ole ollut helppo hänenkään tiensä.

Oli aika, jolloin nuori tutkija itsekin ajatteli, ettei hänestä ole mihinkään. ”Olin kävelyllä Arabian rannassa, kun tajusin, että vaikka en elämässäni pystyisi enää yhtään mihinkään, olen silti arvokas.”

Kaunis unelma ja kahvikupillinen

”Unelmani olisi olla joskus ihana, kiltti yliopiston professori, jolla on aina kahvikuppi kädessä”, Maija hymyilee.

Hänenkaltainen professori olisi varsinainen onnenpotku monelle tutkijanalulle.

”Opiskelijat voisivat aina tulla ovelle pyytämään apua ja voisin välittää tieteellistä intoa muihin. Samalla saisi tehdä omaa tutkimusta”, Maija haaveilee.

”Toivon, että jaksaisin olla utelias, innostunut ja jopa naiivi. Haluan pysyä idealistisena.”

Vapaa ahdistavasta häkistä

Luovuus ja vapaus ovat Maijalle tutkijan työssä kaikkein tärkeintä. Luovuus merkitsee sitä, että sallii aivojen tehdä yhteyksiä, joita ei ole ennen ajatellut. Sitten ideoita lähdetään toteuttamaan.

Jos Maijalla ei ole tilaa uusien yhteyksien luomiselle, elämästä tulee harmaata: ”Jos joka päivä pitäisi tehdä kaikki samalla tavalla eikä saisi miettiä uusia mahdollisuuksia, se tuntuisi ahdistavalta häkiltä.”

Maijalla on nyt kaikki hyvin ja hän osaa elää tutkimustyöhön liittyvän epävarmuuden kanssa.  Hänet löytää Suomen Syöpärekisterin ryhmätyötilasta kuulokkeet korvilla, vaaleanpunaisen jumppapallon päältä tekemässä tiedettä.  Hän keskittyy siihen, kuinka rintasyöpäseulontaa voisi kehittää tekoälyllä siten, että siitä voisi hyötyä sadat tuhannet suomalaisnaiset.

Ei häiritä häntä, hänen ajattelunsa pelastaa henkiä.

Teksti: Anu Koikkalainen
Kuvat: Omer Levin

Suomen Syöpärekisterin rintasyöpäselonnan kehittämispäällikkö Maija Vahteristo

Mitä Maija tutkii?

Suomen Syöpärekisterissä halutaan kehittää rintasyöpäseulontoja tekoälyn avulla siten, että tuloksista voisi hyötyä yli 300 000 naista. Maija Vahteristo toimii rintasyöpäseulonnan kehittämispäällikkönä. Hankkeelle etsitään nyt rahoitusta.

Lue tutkimuksesta

Suomalaisin lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö tukee syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään sekä rahoittaa syöpätutkimusta, jotta kenenkään ei enää tarvitsisi menehtyä syöpään. Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen tukija Suomessa. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Suomen Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.