Syöpäsäätiö pitää tärkeänä, että sen rahoitus kohdistuu mahdollisimman kattavasti erityyppiseen tutkimukseen. Säätiö seuraa aktiivisesti rahoituksen kohdentumista.

Noin kolmasosa rahoituksesta menee tutkimukseen, joka ei kohdistu erityisesti mihinkään syöpätyyppiin. Toinen kolmannes kohdistuu yleisimpien syöpien, rinta- ja eturauhassyövän tutkimukseen. Niihin kohdistuvat hankkeet saavat rahoitusta samassa suhteessa. Jäljellä jäävä 40 % rahoituksesta jakautuu kaikkien muiden syöpätyyppien tutkimukseen.

Yleisimpiä syöpiä tutkitaan eniten

Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat naisten ja miesten yleisimmät syövät, joten niihin kohdistuu luonnollisesti vilkkain tutkimusaktiivisuus. Muista syöpätyypeistä esimerkiksi suoliston syövät, verisyövät  (leukemiat ja lymfoomat) ja munasarjasyöpä ovat olleet tasaisesti tutkimuksen kohteina Suomessa.

Viime vuosina merkittävä osa Syöpäsäätiön rahoittamasta tutkimuksesta on kohdistunut syövän tehokkaampaan ja tarkempaan havaitsemiseen sekä löydetyn kasvaimen profiloimiseen. Tämä liittyy tutkimuksen ja hoidon kehittymiseen yhä yksilöllistetympään suuntaan. Pyritään selvittämään, millainen kasvaimen geneettinen tausta eli perimä on. Tämän tiedon avulla pyritään löytämään kullekin sairastuneelle tehokkain ja turvallisin hoito.

Genetiikan ohella muita aktiivisen tutkimuksen kohteita ovat:

• immunologiset tutkimukset, joiden tavoitteena on selvittää syöpään liittyvää immuunipuolustusta tai löytää elimistön omaan puolustusjärjestelmään perustuvia syövän hoitokeinoja
• syöpälääkkeiden kehittämistutkimukset, joissa etsitään joko uusia lääkekohteita (solujen osia, joihin lääkkeet kiinnittyvät) tai kehitetään jo löydettyihin kohteisiin sopivia lääkemolekyylejä
• syöpäalttiuden periytyvyyteen liittyvät tutkimukset, joissa pyritään tunnistamaan geenimuutoksia, jotka periytyvät ja altistavat siten myös tulevat sukupolvet tietyille syöpätyypeille (esimerkkinä BRCA-geenien mutaatiot, jotka altistavat erityisesti rintasyövälle)

Myös lasten syöpiin kohdistuu aktiivista tutkimusta ja joidenkin uusien tai kokeellisten hoitomuotojen, kuten geeniterapian, tutkimus on ollut kasvussa.

Vaikuttaisi siltä, että syöpätutkimus tukeutuu yksilöllistetympää hoitoa tavoitellessaan yhä enemmän suuriin tietomääriin ja niitä analysoiviin algoritmeihin (tekoäly). Syöpätutkimus siis kehittyy menetelmällisesti siinä missä muukin luonnontieteellinen, lääketieteellinen ja teknologinen tutkimus. Uusilla menetelmillä päästään yhä suurempaan tarkkuuteen ja voidaan ottaa yhä suurempia askeleita matkalla kohti syövän voittamista.

Tutkimus on myös yhä kalliimpaa ja vaatii sekä tutkijoilta että rahoittajilta yhä suurempia ponnistuksia, jotta syöpätutkimus voidaan pitää elinvoimaisena Suomessa. Tässä tarvitsemme kaikkien tukijoidemme, niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin, apua. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa.