Suurapurahat eturauhassyövän ja munasarjasyövän tutkimukseen

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon Suomessa sairastuu noin 5000 miestä vuodessa. Merkittävä osa havaituista eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä, matalan riskin tapauksia.

– Tähän asti eturauhassyövän seulonnan suurin ongelma on ollut kasvaimien ylidiagnostiikka. Piileviksi jäävien syöpien toteamisella ei saavuteta hyötyä, vaan seurauksena on pikemminkin turhaa huolta ja haittaa elämänlaadulle. Sairaudesta on myös hyvin aggressiivisia esiintymismuotoja. Tutkimuksemme tavoitteena on tunnistaa nämä aiempaa paremmin, epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta toteaa.

Auvisen johtama tutkimusryhmä on saanut Syöpäsäätiön suurapurahan 450 000 euroa tutkimushankkeeseen Satunnaistettu koe kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulonnasta. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko uudella seulontamenetelmällä vähentää eturauhassyövän aiheuttamia kuolemia ilman ylidiagnostiikkaa.

– Tutkimuksessa käyttämämme uusi seulontamenetelmä perustuu kahteen verikokeeseen ja magneettikuvaukseen. Näin vähennetään eturauhasen koepalojen ottamisen tarvetta.

Seulonnassa käytettävistä veritesteistä ensimmäinen on perinteinen PSA-testi, jonka jälkeen tehdään neljään proteiiniin perustuva kallikreiinipaneeli.

– Jos molempien arvot viittaavat suurentuneeseen riskiin, tehdään magneettikuvaus. Mikäli siinä havaitaan syövän suhteen epäilyttäviä alueita, niistä otetaan koepalat, Auvinen selittää.

Kaikissa syövissä pahanlaatuisuuden määrittelyssä kyse on aste-eroista. Ikääntyvillä miehillä on usein eturauhasessa muutoksia, jotka saattavat täyttää syövän kudosopilliset tunnusmerkit, mutta eivät vaikuta miehen elämään millään tavoin tai vaadi hoitoa.

Aiempaan seulontamalliin kuului aina neljän vuoden välein tehtävä PSA-testi. Lisäksi otettiin 10–12 koepalaa koko eturauhasesta. Auvisen johtamassa uudessa tutkimuksessa seulontaväli on kahdesta kuuteen vuoteen riippuen ensimmäisen seulontakerran PSA-tasosta.

– Tutkimuksessa arvioidaan uuden seulontamallin hyötyjen ja haittojen tasapainoa sekä kustannusvaikuttavuutta. Olemme nyt saamassa ensimmäisen seulontakierroksen päätökseen, toinen ja kolmas seulontakierros ovat käynnissä. Lopullisena tavoitteena on selvittää, miten kolmiportainen seulonta vaikuttaa eturauhassyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen, Auvinen kertoo.

Kyseessä on hyvin pitkäkestoinen tutkimushanke. Kuolleisuusvaikutusta voidaan arvioida ensimmäisen kerran vasta kymmenen vuoden seurannan perusteella, ja lopullisesti 15 vuoden kohdalla. Tutkimuksen toteutus vaatii mittavaa taloudellista panostusta ja useiden alojen asiantuntemusta.

– Pitkäkestoinen rahoitus on äärimmäisen tärkeää, ilman sitä emme pystyisi toteuttamaan tutkimusta tarvittavassa laajuudessa. Syöpäsäätiön suurapurahan ansiosta tutkijat voivat nyt keskittyä varsinaiseen tutkimukseen rahoituksen hakemisen sijaan, Auvinen korostaa.

Seulontatutkimus kattaa 115 000 miestä Helsingin ja Tampereen alueella. Miehet ovat osallistuneet seulontatutkimuksiin aktiivisesti ja moni on ollut myös todella kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta. Naisiin verrattuina miehet ovat kuitenkin hieman huonommin terveystietoisia, ja ihmisten halukkuus osallistua tutkimuksiin on laskenut viime vuosina.

– Kannustaisin miehiä pohtimaan, mitkä itselle ovat hyödyt ja haitat seulontoihin osallistumisessa. Seulontojen yleisin hyöty miehelle on se, että tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään huolestuttavaa.

Tehokkaita hoitomenetelmiä munasarjasyöpään

Munasarjasyövän ennuste on osalla potilaista huono, vain alle 40 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Oireiden alkaessa syöpäsolut ovat yleensä ehtineet levitä mahaonteloon, jolloin sitä on vaikea hoitaa. Tauti myös uusii herkästi syöpäsolujen tullessa vastustuskykyisiksi aiemmin tehonneille lääkeaineille.

Suomessa munasarjasyöpään sairastuu vuosittain noin 500 naista. Ensilinjan hoito koostuu laajasta leikkauksesta ja solunsalpaajahoidosta. Valtaosa potilaista hyötyy merkittävästi kemoterapiasta ja ovat syöpävapaita useita vuosia.

– Silti tauti voi uusiutua niilläkin potilailla, joilla ensilinjan hoidon jälkeen kaikki näkyvä kasvainmassa saadaan poistetuksi. Mahaonteloon levinneissä syöpäsoluissa on eroavaisuuksia, joiden vuoksi osa syöpäsoluista kehittyy resistenteiksi, ja saa lisää kasvuvauhtia muiden syöpäsolujen tuhoutuessa kemoterapiassa, professori Sampsa Hautaniemi Helsingin yliopistosta kertoo.

Hautaniemen johtama ryhmä sai Syöpäsäätiön suurapurahan tutkimushankkeeseen Genomic and Non-Genomic Drivers of Chemotherapy Resistance in Ovarian Cancer. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää syitä sille, miksi munasarjasyöpä tulee vastustuskykyiseksi kemoterapialle.

– Pyrimme selvittämään, millaisia keinoja on mahdollista löytää kemoterapialle vastustuskykyisen syövän hoitoon. Tutkimme syöpäsoluja analysoimalla niiden geneettistä ja epigeneettistä tietoa. Työmme luo pohjan tehokkaille hoitomenetelmille.

Tutkimusnäytteet saadaan potilailta rutiinitutkimusten ohessa taudin eri vaiheissa. Kudos- ja verinäytteiden keräys tekee mahdolliseksi hyödyntää tuloksia potilastyössä samalla, kun selvitetään resistenssimekanismien kehittymistä. Leikkauksen yhteydessä potilaiden kasvaimista otetaan myös soluja. Niistä viljellään laboratoriossa kolmiulotteisia soluryppäitä, organoideja joissa voidaan testata eri lääkeaineilla tehokkaan hoitomuodon löytämiseksi.

Suuri osa potilaista kärsii kemoresistentistä syövästä ennemmin tai myöhemmin.

– Emme etukäteen tiedä, milloin potilaan syöpä tulee vastustuskykyiseksi kemoterapialle ja sitä pyrimme selvittämään. Munasarjasyöpä on haastava tauti tutkia ja hoitaa, ja vaikka ennuste on synkkä, on toivoa. Esimerkiksi PARP-estäjät ovat hyödyttäneet merkittävästi osaa munasarjasyöpäpotilaista. Todennäköisesti kymmenen vuoden päästä ymmärrämme paremmin munasarjasyövän kehittymistä ja pystymme kohdentamaan tehokkaammin hoitoja, jolloin elossaoloennuste paranee, Hautaniemi arvioi.

Monisyistä ongelmaa ratkovassa tutkimusryhmässä työskentelee asiantuntijoita gynekologisen onkologian ja patologian erikoislääkäreistä geneetikoihin ja matemaatikoihin. Hautaniemi itse on tekniikan tohtori, DI.

– Koen tärkeäksi tehdä tutkimusta, jossa insinööritieteiden menetelmiä sovelletaan syöpää sairastavien ihmisten hyödyksi. Tärkeintä on, että tutkimuksessa tehtyjä löydöksiä voidaan käyttää potilaiden hyväksi.

Syöpäsäätiön myöntämä rahoitus 450 000 e on Suomen mittakaavassa suuri ja sillä on valtava merkitys.

– Syöpäsäätiön kautta saamme myös kerrottua laajemmin tutkimustuloksistamme. Työmme perusta on, että potilaat antavat suostumuksensa näytteiden käyttämiseen. Tästä olemme hyvin kiitollisia, Hautaniemi toteaa.

Kuvat:
Professori Anssi Auvinen (Tampereen yliopisto). Kuvaaja: Laura Tammisto/Studio Torkkeli
Professori Sampsa Hautaniemi (Helsingin yliopisto). Kuvaaja: Eeva Anundi

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.