Syöpäsäätiö myönsi kolme merkittävää suurapurahaa syöpätutkimukseen

Suolistosyöpien synnyn jäljillä

Kolorektaalisyöpä on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus Suomessa. Akatemiaprofessori Lauri Aaltosen tutkimusryhmä pyrkii etsimään molekulaarisia syitä suolistosyövän syntyyn. Tutkimushanke ”Hairless-geeni ja D-vitamiinireseptori MYC syöpägeenin säätelyssä ja kolorektaalisyövän synnyssä” on saanut Syöpäsäätiön suurapurahan Roosa nauha -rahastosta: 450.000 euroa.

Jokainen syöpä on ainutlaatuinen, ja syöpäkasvaimen tila riippuu potilaan omasta sekä syöpäkasvaimen perimästä. Moneen syöpätyyppiin liittyy MYC-syöpägeenin yliaktiivinen toiminta. Mahdollisesti MYC:in kasvanut ilmentyminen liittyy myös niin sanotun Hairless-geenin vähentymiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko näin, ja onko D-vitamiinireseptorilla tätä vaikutusta välittävä rooli.

Nyt rahoitettavan tutkimuksen lähtökohta on Aaltosen aiemmissa löydöksissä.

– Risteytimme hiirimallissa kannan, josta Hairless-geeni puuttuu sellaiseen kantaan, jolla on taipumus saada suolistokasvaimia. Havaitsimme, että suolistokasvaimia tuli selvästi enemmän, mutta vain naarashiirillä. Hairless-geenin on osoitettu toimivan yhdessä D-vitamiinireseptorin kanssa. Joidenkin tutkimusten mukaan D-vitamiinilla on edullinen vaikutus paksusuolisyövän ennaltaehkäisyssä nimenomaan naisilla. Selvitämme näiden löydösten yhteyksiä nyt rahoitettavassa tutkimuksessa.

Länsimaissa suolistosyöpien määrä on lisääntynyt, mutta Suomessa niitä tavataan hieman vähemmän. Voi olla, että vaikkapa ruisleivällä on runsaskuituisena ravintona edullinen vaikutus. Tutkimuksessa pyritään saamaan molekyylitason vahvistusta tutkimustuloksille, joiden mukaan D-vitamiinilisällä voi olla syöpää ennaltaehkäisevä vaikutus.

Aaltosen ryhmän työn perustana on laaja suolistosyöpätapausten aineisto, joka koostuu kudos- ja verinäytteistä. Näytteet on kerätty suomalaisilta syöpäpotilailta.

– Olemme todella kiitollisia siitä, että ihmiset ovat antaneet näytteitä tutkimuskäyttöön, Aaltonen toteaa.

– Syöpäsäätiöltä saatu suurapuraha merkitsee meille paljon. Syöpäsäätiön varat tulevat pääasiassa lahjoituksina suomalaisilta ihmisiltä. Se on mieltä lämmittävää ja kannustaa työssämme. Nykyään tutkimus on teknologiavetoista ja kallista, mutta toisaalta yhdellä eurolla saadaan paljon aiempaa enemmän tietoa.

Syövän heikot kohdat esiin

Syövän synnyn periaatteet ovat samankaltaisia syöpätyypistä riippumatta. Professori Sakari Vanharannan johtaman tutkimusryhmän päätavoitteena on tunnistaa niitä syöpäsolujen sisäisen viestinnän heikkouksia, joihin lääkkeitä voitaisiin kohdentaa.

– Etsimme geenien ilmentymiseen liittyviä, eri kudoksille tyypillisiä molekyylejä, joiden toiminnan seurauksena mutaatiot solun DNA:ssa vähitellen johtavat syövän syntyyn. Tutkimuksemme yrittää ymmärtää syövän synnyn ja etenemisen molekyylimekanismeja, ja löytää sitä kautta uusia hoitomenetelmiä, Vanharanta selittää.

Vanharannan tutkimusryhmä sai Syöpäsäätiön suurapurahan 450.000 e ”Solun identiteettitekijät munuaissyövän kasvun ylläpidossa” -hankkeeseen. Tutkimuksessa käytetään munuaissyöpää mallina. Työ on jatkoa Vanharannan julkaisemalle löydökselle munuaisen kehitykseen ja ylläpitoon vaikuttavien tekijöiden merkityksestä munuaissyövän kasvulle.

– Opimme työmme kautta munuaissyövän molekyylimekanismeista, mutta myös syövän synnyn periaatteista yleisemmällä tasolla. Munuaissyöpä on erinomainen syöpätutkimuksen malli. Sen geneettiset ominaisuudet ovat ainutlaatuiset, lisäksi ne tunnetaan pitkälle edenneen tutkimuksen vuoksi hyvin, Vanharanta selittää.

Kaikki uusimmat syövän täsmähoidot perustuvat syövän molekyylimekanismien ymmärtämiseen. Vaikka ala on edennyt jättiharppauksin, on moni asia vielä epäselvää.

– Tunnistamalla syövän heikkoja kohtia molekyylitasolla voimme löytää uusia lääkekohdemolekyylejä. Se avaa mahdollisuuden uusien lääkkeiden kehittämiselle ja kliinisille kokeille, jotka voivat johtaa uusiin hoitomuotoihin.

Syövän biologia on monimutkaista ja syöpätyypistä riippuvaista. Tämän lisäksi uusien lääkemolekyylien kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Korkeatasoisen tutkimuksen kautta syöpähoidot kehittyvät yhä paremmiksi.

– Syöpäsäätiön suurapuraha avaa uusia mahdollisuuksia työllemme. Syöpäsäätiön tuki suomalaiselle tutkijalähtöiselle perustutkimukselle on erittäin tärkeää, mutta kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain, jos tutkimuskentästä pidetään huolta yhteispelillä, Vanharanta toteaa.

Yksilöllistä ja tehokasta lääkehoitoa syöpiin

Lääkehoidon entistä tarkemmalla valinnalla voidaan auttaa syöpäpotilaita yhä paremmin. HUS Syöpäkeskuksen tutkimusyksikön ylilääkäri, dosentti Katriina Jalkanen koordinoi FINPROVE-tutkimusta, jonka tavoitteena on parantaa edenneen syövän yksilöllistä hoitoa jo olemassa olevilla syöpälääkkeillä. Kyseessä on kliininen tutkimushanke, jossa on mukana yli 40 kliinikkoa, tutkijaa ja tutkimushoitajaa kaikista Suomen yliopistosairaaloista.

FINPROVE on osa Euroopan laajuista yhteistyötä, jossa tavoitellaan tehokkaampia hoitomuotoja erityisesti harvinaisissa syövissä.

– Tämä kansallinen, vaiheen 2 kliininen lääketutkimus pyrkii selvittämään kohdennetun hoidon tehoa niillä edennyttä syöpää sairastavilla potilailla, joiden sairaus ei reagoi standardihoitoon. Potilaan kasvaimen kudosnäytteestä määritellään molekyyliprofiili, jonka avulla etsitään juuri hänen syövälleen tehoava hoitomuoto, Jalkanen kertoo.

Tavoitteena on löytää kasvaimesta tekijöitä, jotka ennakoivat lääkkeiden toimivuutta. Tutkimukseen sisältyy myyntiluvan alaisia tai kehitysvaiheen lääkkeitä, jotka on saatu käyttöön yhteistyöyrityksiltä. Tutkimuksessa lääke annetaan kaikille, joiden voidaan näytön perusteella olettaa hyötyvän siitä. FINPROVE pyrkii samalla yhtenäistämään yksilöllisen syövän hoitoa Suomessa.

– On paljon harvinaisia syöpiä, joilla ei edes ole hyväksi havaittuja standardihoitoja. Toisaalta saattaa olla hoitoja, jotka voivat auttaa, vaikka kasvaimen alkuperä ei antaisi sitä olettaa, Jalkanen huomauttaa.

Pyrkimyksenä on löytää hoitovalintaa ohjaavia biomarkkereita käyttäen sekä kasvainnäytteitä että nestebiopsioita. Tavoitteena on edistää genomi- ja molekyylianalyysien käyttöä osaksi rutiinitoimintaa ja selvittää tekijöitä, jotka ohjaavat hoidon valintaa.

– Voisin kuvitella, että jo kymmenen vuoden päästä jokaisesta syövästä tehdään eräänlainen sormenjälkiraportti, jonka perusteella valitaan tehokas ja turvallinen hoito. On selvää, että leikkaushoidolla tulee aina olemaan sijansa.

Syöpäsäätiö rahoittaa ”Molecular biomarkers for patients receiving targeted cancer treatments in the FINPROVE -trial“ -tutkimushanketta 300 000 eurolla. Jalkasen mukaan saatu suurapuraha on merkittävä tutkimuksen kannalta.

– Se on myös arvostuksen osoitus: tutkimuksemme nähdään tärkeäksi. Kliiniset lääketutkimukset ovat ainoa tapa viedä lääkekehitystä eteenpäin ja viime aikoina on pystytty nopeuttamaan lääkkeiden saamista potilaiden hyödyksi. Euroopan laajuisen yhteistyön ansiosta saavutamme paljon enemmän. On kuitenkin tärkeää seurata haittavaikutuksia potilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Teksti: Arja-Leena Paavola

Kuvat: Eeva Anundi ja Veikko Somerpuro

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.