Lasten syöpälääkäri on valon tuoja

Minna Koskenvuo on lasten hematologian ja onkologian ylilääkäri (TYKS) ja syöpätutkija. Hän hoitaa syöpää sairastavia lapsia ja nuoria.

– Työni on valtavan palkitsevaa. Suurin osa lapsista paranee. Toki näen surullisiakin tarinoita, menetyksia ja hoitojen sivuvaikutuksia. Pienet lapset elävät hetkessä ja ovat tyytyväisiä, kun läheiset ovat lähellä, Koskenvuo kertoo.

– Kaikkein rankinta syöpään sairastuminen on teini-ikäisille, joiden elämä todella mullistuu sairauden myötä. Teini-ikäiset ymmärtävät, mistä on kysymys ja näkevät tulevaisuuden mustana. Siihen valon tuominen, tukeminen ja avun etsintä on vaikeaa, mutta keskustelu auttaa. Kohtaaminen vaikealla hetkellä on osa työtäni, hän sanoo.

– Vaikka olisi vaikeakin tilanne, ketään ei jätetä yksin ja hoidotta. Muistutamme, että peliä ei ole menetetty ja jokaista autetaan. Jos joudutaan siirtymään palliatiiviseen hoitoon, on tärkeää ymmärtää, että elämän laatua ja vointia voi myös parantaa. Kannustamme tekemään asioita, joihin sairas jaksaa ja pystyy, emmekä halua rajoittaa turhaan vaan antaa vapauksia.

Sairaalan joulu on lämminhenkinen

Joulussa on suuri tunnelataus, myös sairaalassa ja lasten syöpäosastolla. Tunnelma ei ole ankea, vaan lämmin. Läheisten merkitys korostuu jouluna. Uusissa sairaaloissa jokaisella lapsella on oma huone, jossa vanhempi voi yöpyä.

– Minulla on kokemusta päivystystyöstä jouluna sairaalassa. Sinnekin luodaan joulutunnelmaa ja sairaalan joulu on yllättävän lämminhenkinen ja rauhoittava. Jouluna rauhoitetaan kaikki rutiinit pois. Lasten syöpätautien osastoa koristellaan, tuodaan jouluisia tarjoiluja ja lahjoja lapsille. Joulukuusi ja joulupukin vierailu tuovat iloa. Pienillä perinteillä tunnelma nousee arjen yläpuolelle.

Jos Koskenvuo on päivystävänä lääkärinä ollut töissä jouluaattona, lasten ja perheen kanssa on sovittu, että yhteinen joulu vietetään vaikkapa joulupäivänä.

Myös sairaalassa potilaina olevien lasten perheet hyväksyvät hyvin sen, että joulu vietetään sairaalassa, ja seuraava joulu toivottavasti yhdessä kotona. Toivo valoisammasta tulevaisuudesta elää.

Millainen on lääkärin ja syöpätutkijan työpäivä?

Koskenvuon tyypillinen työpäivä koostuu lasten syöpäyksikön kliinisistä ja hallinnollisista töistä. Päivään kuuluu perheiden kohtaamista ja lapsipotilaiden hoitamista yhdessä tiimin muiden lääkäreiden kanssa, konsultaatioita ja sairaalan sisäisiä kokouksia sekä tutkimustyötä. Työ on tiimityöskentelyä syöpää sairastavien lapsipotilaiden hyväksi lääkärien, sairaanhoitajien ja erityistyöntekijöiden kanssa.

– Tutkimuspuolella olen kliininen projektinvetäjä, teemme yhteistyötä eri laboratorioiden kanssa. Meillä on tutkijalähtöisiä tutkimusprojekteja, joita vedän. Kun hoidamme lapsisyöpäpotilaita, meillä on jaettu kansallisia vetovastuita myös isoissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. Olen neuroblastoomatutkimuksen kansallinen päätutkija. Lisäksi teemme lääketutkimuksia. Niitä toivomme lisää, jotta saamme uusia lääkkeitä käyttöön lapsille.

– Tutkimustyön lisäksi myös byrokratia, lupaprosessit, rahoitushaut ja rekrytoinnit teettävät paljon työtä. Tutkijoilla on hyvä yhteishenki, autamme toinen toisiamme ja arvostamme toistemme työtä, Koskenvuo kertoo.

Syöpätutkimuksella toivoa tulevaisuuteen

Toivoa lasten syöpätutkimukseen tuo tällä hetkellä se, että lapsille etsitään yksilöllistä, kohdennetua hoitoa, silloin kun tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai tauti on uusiutunut.

– Työssä hyödynnetään kasvainten genomiprofilointia ja lääkeherkkyystutkimuksia. Yhdessä mietimme, löytyykö tiettyyn tautiin jokin uusi molekyyli, lääke, joka vaikuttaa eri tavalla kuin perinteiset sytostaattihoidot. Tämä on valtavan motivoivaa työtä, Koskenvuo kuvailee.

Lasten syöpätautien tutkimuksessa kohdennettujen hoitojen etsinnässä näkymät ovat lupaavia kiinteiden kasvainten hoidossa.

– Meillä on hyvin onnistuneita potilastapauksia, joissa ollaan hankalassakin tilanteessa päästy eteenpäin parantavaan hoitoon. Aiemmin tämä ei olisi ollut mahdollista. Kohdennetut hoidot ovat myös sivuvaikutuksiltaan siedettävämpiä, Koskenvuo sanoo.

Kaikki kivet käännetään lasten parantamiseksi

Lasten syöpiä hoitavan Koskenvuon työ on luonteeltaan tavoitteellista ja periksiantamatonta.

– Haluamme etsiä ratkaisuja. Etsimme viimeisimmistä tutkimustiedoista uusia keinoja antaaksemme toivoa perheille. Käännämme kaikki kivet, jotka ovat käännettävissä näillä tiedoillamme, Koskenvuo kuvailee.

– Palkitsevia hetkiä ovat sellaiset, kun hyvin hankalassa tilanteessa voimme antaa perheille toivoa ja etsiä sairaille lapsille uusia hoitokeinoja ja löydämme jotakin uutta, johon tarttua, esimerkiksi uuden lääkkeen, jota voimme tarjota.

Ilman rahoitusta ei ole tutkimusta

– Rahoitus on syöpätutkijoille olennaisen tärkeä asia. Ilman tutkimusrahoitusta ei ole tutkimusta, Koskenvuo kiteyttää.

Yhteistyö avoimin mielin eri tahojen kesken on Koskenvuon mukaan tärkeää. Hänen toiveensa tulevaisuuteen on, että kaikki tahot, julkinen sektori, yliopisto ja säätiöt tekevät oman osuutensa ja puhaltavat yhteen hiileen. Hyväntekeväisyyskampanjoilla on myös merkittävä rooli.

– Jotta saadaan tehtyä projekteja ja vietyä niitä läpi, on löydettävä rahoitusta. Syöpäsäätiön ja lahjoittajien merkitys on valtavan tärkeä syöpätutkimukselle.

Teksti: Carita Päivänen

Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Lahjoituksilla tuetaan myös syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Syöpäsäätiö muodostaa yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpärekisterin kanssa Syöpäjärjestöt.