Syöpäsäätiö tukee apurahoin suomalaista syöpätutkimusta yli 7,7 miljoonalla

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla tuetaan monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Tänä vuonna Syöpäsäätiölle tuli yhteensä 286 hakemusta ja rahoitusta myönnettiin 108 tutkijalle tai tutkimusryhmälle.

Tutkimusapurahahakemuksia saapui 178, sisältäen 20 suurapurahahakemusta ja rahoitus myönnettiin 72 hankkeelle, joista kaksi on 450 000 euron suurapurahaa. Väitöskirja-apurahahakemuksia saapui 88 ja rahoitusta myönnettiin 36 tutkijalle.

Jaettavan rahoituksen kokonaismäärä on 7 737 669 €, mikä on enemmän kuin viime vuonna ja koskaan aiemmin Syöpäsäätiön apurahojen historiassa.

Perustutkimukseen liittyviä hakemuksia jätettiin tänä vuonna hiukan enemmän kuin kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvan tutkimuksen hakemuksia. Rahoitettavissa hankkeissa on kliinisiä ja perustutkimushankkeita suunnilleen vastaavassa suhteessa.

Ennätysmäärä hakemuksia

Syöpäsäätiöön saapui jälleen runsaasti hakemuksia, eniten koko säätiön historian aikana. Tämä korostaa yksityisen tutkimusrahoituksen merkitystä korkeatasoisen suomalaisen syöpätutkimuksen ylläpitämisessä.

-Viime vuosien tapaan hakemusten laatu oli erittäin hyvä. Syöpäsäätiölle jätetyistä hakemuksista rahoitetaan tänäkin vuonna yli kolmasosa, mutta valitettavan moni kiinnostava ja tasokas hanke jää suuresta jakosummasta huolimatta vaille rahoitusta, sanoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.

-Yksilöllistetty syövän hoito on edelleen selkeä syöpätutkimuksen painopiste, jossa laskennallisilla menetelmillä ja tekoälyllä on merkittävä rooli. Moni nyt rahoitettu hanke liittyy tavalla tai toisella tähän syöpätutkimuksen osa-alueeseen. Positiivinen havainto oli myös keuhkosyöpään liittyvien hankkeiden aiempaa runsaampi rahoitus. Tämä tappava syöpätyyppi oli tänä vuonna Roosa nauha –kampanjan tutkimusteemana ja rahoitukseen päätyi peräti 5 tutkimushanketta, mikä antaa viitteitä kyseisen syövän tutkimuksen virkistymisestä, Wahlfors kertoo.

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla on tuettu monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Eniten rahoitusta kohdentui totutusti perustutkimukseen, joka ei liity mihinkään erityiseen syöpätyyppiin, ja luo pohjaa tulevaisuuden läpimurroille ja tehokkaille hoitomuodoille eli hyödyttää pitkällä tähtäimellä kaikkia syöpään sairastuneita. Myös eturauhassyövän tutkimukseen kohdentui jälleen runsaasti rahoitusta, rahoituksen sai peräti 12 hanketta, joista yksi on suurapurahahanke.

Kaksi merkittävää suurapurahaa

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha myönnettiin professori Anssi Auviselle (Tampereen yliopisto) tutkimushankkeelle ”Satunnaistettu koe kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulonnasta”.

-Selvitämme tutkimuksessa, voidaanko uudella kolmeen testiin perustuvalla seulontamenetelmällä löytää enemmän aggressiivisia, hoitoa vaativia syöpiä ja vähemmän hyvin erilaistuneita kuin pelkkään PSA-testiin pohjautuvalla seulonnalla. Lopullisena tavoitteena on arvioida seulonnan kuolleisuusvaikutusta. Uusi seulontamenetelmä perustuu kolmeen testiin, joista kaksi on verikokeita ja niiden jälkeen magneettikuvaus. Näin vähennetään eturauhasen koepalojen ottamisen tarvetta, Auvinen kertoo.

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha Roosa nauha -rahastosta myönnettiin professori Sampsa Hautaniemelle (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeeseen ”Munasarjasyövän genomiset ja epigenomiset tekijät kemoterapiaresistenssin taustalla”. Kyseessä on perustutkimus, jossa munuaissyöpää mallina käyttäen etsitään geenien ilmentymiseen liittyviä, eri kudoksille tyypillisiä molekyylejä, joiden toiminnan seurauksena mutaatiot solun DNA:ssa voivat vähitellen johtaa syövän syntyyn.

-Tavoitteenamme on ymmärtää syitä sille, miksi munasarjasyöpä tulee vastustuskykyiseksi kemoterapialle ja löytää keinoja kemoterapialle vastustuskykyisen syövän hoitoon. Tutkimme syöpäsoluja analysoimalla niiden geneettistä ja epigeneettistä tietoa. Näistä analyyseistä saatuja hypoteeseja testataan laboratoriossa kasvatetuilla organoidimalleilla. Työmme luo pohjan tehokkaille hoitomenetelmille potilaille, joiden syöpä on edennyt kemoterapialle vastustuskykyiseksi, Hautaniemi kertoo.

Useita merkittäviä apurahoja jaettiin myös muille syöpätutkimushankkeille. Rahoituspäätöksissä pyrittiin jälleen painottamaan useampivuotisia rahoituskausia ja näin suosimaan tutkimusryhmien ennakoitavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta.

-Pitkät rahoituskaudet vähentävät tutkijoiden rahoituksen hankkimiseen liittyvää työtaakkaa ja mahdollistavat keskittymisen tutkimushankkeisiin. Toisaalta on hyvin tärkeää, että voimme lyhytkestoisen rahoituksen avulla saada erilaisia tutkimusaiheita ja tutkimusryhmiä rahoituksen piiriin. Syöpätutkimus on monimuotoinen kenttä ja kaikkia lähestymistapoja on tarpeen vaalia syövän ja sen haittojen voittamiseksi. On myös tärkeää huolehtia “aluskasvillisuudesta”, varmistaa, että uusiakin ryhmiä tuoreine ideoineen pääsee säätiön rahoituksen piiriin, toteaa Wahlfors.

Kuvamateriaalit:

1. Professori Anssi Auvinen (Tampereen yliopisto). Kuvaaja: Laura Tammisto/Studio Torkkeli
2. Professori Sampsa Hautaniemi (Helsingin yliopisto). Kuvaaja: Eeva Anundi